Usein kuulee vieläkin väitettävän erheellisesti, että tuomioistuimessa saisi lievemmän tuomion, jos teko on tehty ankarassa kännissä.
Sanotaanhan esimerkiksi, että tapa ikävä naapurisi ajamalla kännissä hänen päälleen – saat sakot.
Pitääkö tällainen ”kännialennus” paikkansa?
Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti kirjoitti viime vuonna blogissaan, että ankara suhtautuminen päihtymyksestä johtuvaan tilapäiseen tajunnan häiriöön tai kontrollikyvyn heikkenemiseen on perinteisesti ollut tunnusomaista Suomen, Ruotsin ja Norjan rikosoikeudelle. ”Tätä on perusteltu ennen kaikkea rangaistuksen yleisestävää vaikutusta korostavilla kriminaalipoliittisilla syillä sekä alkoholi- tai huumausainepoliittisilla ja moraalisilla näkökohdilla.”
Känni ei siis kelpaa alennuslipukkeeksi tuomioistuimessa. Tuoreeltaan asiaan saatiin varmuus oikeudessa Itä-Suomessa, kun mikkeliläinen 18-vuotias neitokainen surmasi veitsellä poikaystävänsä ja tuomittiin yhdeksän vuoden rangaistukseen taposta. Nainen oli kertonut oikeudelle olleensa niin kännissä että hyvä jos pystyssä pysyi.
Oikeuden mukaan syytetty oli teon tehdessään päihtynyt, mutta itse aiheutettu päihtymistila ei ollut oikeuskäytännön mukaisesti rangaistusta alentava peruste.