40-vuotias Kari (nimi muutettu) sen tietää. Hän kertoo Comolle joutuneensa verenpainelääkekierteeseen jo vuosia sitten. Ylipainoa oli, liikkumista vain vähän, paineet huitelivat 175/110:ssä, kun normaali on 120/80 ja välttäväkin noin 130/90.
Karille on kokeiltu monia verenpainelääkkeitä, jotkut ovat sopineet, mutta vain vuoden pari, koska lääkitystä joudutaan usein muuttamaan tai lisäämään elimistön alettua ”vastustaa” sitä. Elimistö tottuu lääkitykseen eikä vastetta enää ole.
Yhtäläistä kaikissa tapauksissa on ollut se, että Kari on joutunut valitsemaan kahden pahan välillä. Toinen on toimiva alakerta, mutta samanaikainen pelko yläkerran ”sammumisesta”. Toinen on hoitotasapainossa oleva verenpainelääkitys sillä riskillä, että se vie kyvyt.
Se nimittäin vie, hyvin monessa kohtaa.
-Lääkeryhmiä on monia, mutta usein näitä joudutaan hyvän hoitovasteen vuoksi yhdistelemään. Minäkin söin aluksi kolmea, nyt jopa neljää verenpainelääkettä. Tämä tarkoittaa, että ei toimi tuolla alakerrassa enää samalla tavalla kuin ennen, Kari sanoo.
-Ainakin on vaikeuksia pitää erektio, ja sehän on sama kuin ei nousisi ollenkaan.
Potenssiongelmia voi tulla esimerkiksi diureeteista ja beetasalpaajista, jotka ovat hyvin yleisiä ja käytettyjä verenpaineen hoidossa.
Kari sanoo joutuvansa käyttämään erektiohäiriölääkettä, joka kyllä tuo avun. On kuitenkin valittava. Jos haluaa, ettei saa sydänkohtausta tai aivohalvausta, on syötävä verenpainelääkettä, joka taas aiheuttaa sen, että on syötävä erektiohäiriölääkettä.
Kari toivoo että voisi vielä laihduttaa ja oppia paremmat elämäntavat.
-Minulla on 40 kiloa ylipainoa. On selvää että jos saan sen pois, voi olla, että voin jättää ainakin osan, ehkä kaikki lääkkeet pois. Ainakin annoksia voi vähentää, jolloin sivuvaikutuksetkin on mahdollisuus minimoida.