Elina Gustafsson ja Susani Mahadura pelastettu autiomökistä Latviasta – sormet jäätyivät

Järkyttävä reissun alku.

Julkaistu:

Susani Mahadura on palannut Kolumbiasta, jonne hän lähti marraskuussa useammaksi kuukaudeksi.

Ja jo heti sydänystäväkaksikko Mahadura – Elina Gustafsson on hypännyt pyörien selkään ja lähtenyt huristamaan yhdessä.

Jo aiemmin he ovat tahkonneet Nordkapissa, pohjoisessa ja Mongoliassa ajaen peräti 1000 kilometrin pituisen reissun.

Tällä kertaa tarkoitus oli pyöräillä reilun 300 kilometrin matka Tallinnasta Riikaan. Reissu kuitenkin keskeytyi räntäsademyrskyn takia.

Hakeutuivat mökkiin


Elina julkaisi pääsiäissunnuntaina Instagramissa kuva- ja videokollaasin, jossa kaksikko näkyy muun muassa polkemassa räntäsateessa ja yrittämässä lämmittää toistensa sormia sateensuojassa.

Lue myös: Elina Gustafsson ja Susani Mahadura kuvasivat herkän hetkensä kaulaillen

-Keskellä metsäreittiä taivas repesi ja räntäsade kasteli elämäntapapyöräilijät litimäräksi. Puut suojasivat hitusen pahimmalta piiskaukselta. Mutta maa muuttui mudaksi ja upottavaksi sohjoksi ja eteneminen vaikeutui, Ellu kuvasi.

Lue myös: Ääk, Elina Gustafsson, nyt tulee iso itku!



Lopulta lämpötila putosi nollaan ja alkoi tulla muitakin vaikeuksia. Susanin sormet kylmettyivät ja ajaminen muuttui tuskaksi. Pyöräreissulla kävi myös niin että Elinan satula irtosi.

– Kapteenin satula irtosi ja kipparin sormet kylmettyivät niin, että ajaminen oli kivuliasta. Olimme keskellä ei-mitään ja tajusimme, että tilanne näyttää varsin pahalta kaikinpuolin. Oli tehtävä nopeita päätöksiä, Ellu kertoi.

Kaksikko löysi aution mökin, jossa he lopulta värjöttelivät.

Elina soitti latvialaiselle mökkimajoituksen omistajalle ja kertoi heidän olevan pahassa kiipelissä. Lopulta kaksikko pelastettiin.

– Pysähtyminen ei ole vaihtoehto, kun kroppa on jäässä, joten oli pakko hypätä fillarin selkään ja ajaa pelastajaamme vastaan. Pian näimmekin bussin etuvalot ja huokaisimme helpotuksesta.

Susani Mahadura arvioi somessa, että apua olisi luultavasti kannattanut pyytää jo aiemmin.

– Vähän liian pitkään sinnittelin ja yritin purra hammasta, että kyllä mä voin jurnuttaa 40 km vastatuuleen näpit paleltuneena. Mutta jossain kohtaa raja tuli vastaan ja piti hyväksyä, että jatkaminen on mahdotonta. Luontoäitiä vastaan ei kannata taistella, se pistää nopeasti polvilleen.