Rauno Sissonen kertoo menneensä perjantaina 14. marraskuuta hakemaan hirven metsästyksessä käytettäviä jämtlanninpystykorvanarttuja Idaa ja Karaa sisälle ulkoaitauksesta. Koirat olivat päässeet karkaamaan aitauksesta ja Sissosen oli täytynyt lähteä lopulta etsimään niitä.
– Metsästyskoirat eivät korvia omista, kun pääsevät tuolla tavalla irti. Vaikka kuinka huusin perään, kumpikaan ei kuunnellut. Ei siinä auttanut kuin toivoa, että ne tulevat takaisin omia aikojaan, kun ovat saaneet aikansa seikkailla, kertoo Sissonen.
Ida-koira oli tullut pian etsintään lähtenyttä isäntäänsä vastaan. Koira oli ollut aivan sekaisin ja etsinyt piilopaikkaa. Vasta kahdeksan kuukauden ikäinen Kara oli edelleen hukassa. Sissosen vaimo alkoi olla siitä huolissaan. Koira oli hänen ensimmäinen oma metsästyskoiransa.
Koirasta löytyi vain tassu
Sissosen pariskunta oli laittanut koirista etsintäkuulutuksen someen. Joku oli kuullut koirien haukuntaa aika läheltä, mutta sieltä ei koiraa löytynyt. Koiraa etsittiin tuloksetta koko viikonlopun ajan.
Jossain vaiheessa joku tiesi kertoa susihavainnoista, joita oli tehty kylällä kuluneen viikon aikana. Lopulta myös Sissosen isä oli liittynyt mukaan etsintään.
– Iltapäivällä kahden-kolmen aikaan isä soitti, että metsästä löytyi tassu. Karasta ei ollut jäänyt mitään muuta jäljelle kuin toinen etutassu, kertoo Sissonen.
Susihavainnon ja tassun löytymisen perusteella pääteltiin suden syöneen Kara-koiran.
– Tämä susihomma on mennyt sellaiseksi, että kukaan ei kohta enää uskalla ottaa koiraa. Muistakin metsästysseuroista on tullut nyt viestiä, että susia on nähty, joten koirien käyttö metsällä taitaa olla nyt siinä. Ei niitä viitsi tarkoituksella sinne viedä, totesi Sissonen.
Sissonen olisi voinut menettää tässä kaksi koiraa. Kara oli vaikuttanut koiralta, josta olisi tullut hyvä metsäkoira.
Tämä oli jo 28. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana.
Metsästäjäliitto haluaisi pienentää susikantaa
Suomen Metsästäjänliitto haluaisi palauttaa susikannan yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Sudet oppisivat myös jahtitilanteiden kautta olemaan arempia ihmisten ja koirien kanssa. Sekin vähentäisi susien tekemiä vahinkoja.
Suomessa pidetään 273 sutta suotuisan suojelutason viitearvona. Se on liiton mielestä liian suuri määrä. Esimerkiksi Ruotsissa se on 170 sutta.
– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, kertoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Metsästäjäliitto haluaa ulottaa kiintiömetsästyksen susien lisäksi myös muihin suurpetoihin.
Yle kertoi sopivasti eilen, kuinka hallitus on tehnyt päätöksen. Sen mukaan metsästyslakiin on tulossa muutos. Ensi vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen sallitaan susien kannanhoidollinen metsästys.