Kaikki lähti tästä alapuolella olleesta Mäntsälä-ryhmässä julkaistusta kuvasta (kuvaan on sen ottajan lupa):
Markus oli ollut lastensa kanssa leikkimässä metallinpaljastimella paikallisella rannalla. Hän löysi yllä olevan lusikan ja päätti laittaa siitä ilmoituksen Mäntsälän someryhmään. Näin ilmoitus kuului:
Saaren uimarannalta löytyi kummilusikka. Toisella puolella nimi Marko. Löytyiskö omistaja täältä?
Ja ihme kumma, löytyi! Some osoitti jälleen kerran voimansa.
Markus kertoo Comolle laittaneensa lusikan jo postiin sen oikealle omistajalle.
-Metallinpaljastimella leikkiminen on ollut lasten kanssa ihan hauskaa ajanvietettä. Lusikka löytyi noin 20 senttiä syvältä maasta, Markus sanoo Comolle.
Kummilusikka kuuluu Mäntsälästä kotoisin olevalle Markolle. Hän on ollut partiossa koko lapsuusikänsä ja toteaa Comolle viettäneensä lapsuutensa kesät sekä partioleireillä että kunnan järjestämillä eräleireillä.
-Metsässä, rannalla ollut paikka tuli niin suosituksi leirien ansiosta, että lopulta siitä tuli kunnan yleinen uimaranta ja ulkoilualue, jolloin sinne rakennettiin myös tie, pysäköintipaikka sekä kiinteitä rakennelmia, mies valaisee.
Markon mukaan leireillä oli tarkoitus kehittää kädentaitoja ja opetella asioita. Kuten vaikkapa tiskaamista ja yhteisöllisyyttä.
-Leirille tuotiin omat lautaset, mukit ja ruokailuvälineet. Kyseinen kummilusikka oli jostain syystä se millä aina pienenä halusin syödä ja siten halusin ottaa sen myös leirille mukaan. Uskoisin että olin noin 8-vuotias, kun kyseinen lusikka sitten katosi, Marko muistelee.
Astiat pestiin vuoroissa leiriläisten toimesta, ja aina ruokailujen yhteydessä ne annettiin omistajilleen. Yhdellä kerralla Marko ei sitten enää omaa lusikkaansa löytänytkään muiden joukosta.
-Suru oli tietysti suuri. Koska astiat pestiin vadeissa ja likavedet kaadettiin maakuoppaan ruuantähteiden kanssa, tuo lusikka oli todennäköisemmin mennyt vahingossa kuoppaan eikä sitä sieltä etsinnöistä huolimatta aikoinaan löytynyt.
Marko toivoi, että lusikka tulisi vielä vastaan, kun hän tulevina vuosina paikassa leireili. Näin ei käynyt.
Muutamia päiviä sitten Markon ystävä tägäsi hänet lusikkakuvan yhteyteen someryhmässä. Markus oli löytänyt lusikan lähes 40 vuoden jälkeen.
-Olin suuresti hämmästynyt eikä ollut pienintäkään epäilystä etteikö se ole minun hukkunut lusikkani. Tapaus myös piristi kovasti iltaani, koska samaan aikaan olin lopettanut viimeiset reissutyöni muutamaan kuukauteen töiden peruunnuttua koronaviruksen vuoksi. Muuten Team Laineella olisikin ollut moottoriurheilutapahtumia tehtäväksi aina vapun jälkeiseen viikonloppuun saakka MM-snowcrossista lähtien. Nyt keskitymme vain yrityksemme verkkokauppaan sekä läheisiimme, Marko juttelee Comolle.
Hän tahtoo vielä erikseen kiitellä Markusta tämän tekemästä löydöstä.