Turun yliopiston puutiaisprojekti järjestää tänä vuonna kansalaiskeräyksen, jonka aikana tutkijat pyytävät kansalaisia lähettämään kohtaamiaan puutiaisia Turun yliopistolle tutkittavaksi. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.
Aiemmin näin on tehty 11 vuotta sitten.
Käynnistyvässä kansalaiskeräyksessä suomalaisten keräämät puutiaisnäytteet kootaan Turun yliopiston Punkkipankkiin. Kansalaiset voivat osallistua tutkimukseen puutiaiskauden alettua ottamalla kohtaamansa punkit talteen ja lähettämälle ne tutkijoille.
Puutiaistutkimusryhmä kannustaa kansalaisia osallistumaan puutiaiskeräykseen aktiivisesti koko esiintymiskauden ajan. Näytteitä toivotaan kaikkialta Suomesta, missä puutiaisia kohdataan, ja mukaan kelpaavat sekä ihmisestä että lemmikeistä löydetyt punkit.
Tarkemmat osallistumisohjeet löytyvät kansalaiskeräyshankkeen nettisivuilla osoitteessa www.punkkipankki.fi. Sivuilla voi myös seurata vuoden mittaan reaaliajassa päivittyvää karttaa puutiaislähetyksistä.
Tätä selvitetään
Kansalaiskeräyksen tavoitteena on saada mahdollisimman kattava kuva Suomen puutiais- ja taudinaiheuttajalajistossa tapahtuneista muutoksista, tutkia syitä muutoksille sekä arvioida, mitä mahdollisia uusia taudinaiheuttajia puutiaisemme kantavat.
– Borrelioosi- ja puutiaisaivotulehdustapaukset jatkavat tasaista kasvua Suomessa. Lisäksi vuonna 2024 todettiin ensimmäinen neoehrlichioositapaus ihmisellä. Kyseessä on puutiaisten välittämä bakteeri, joka on noussut laajempaan tietoisuuteen vasta viime vuosikymmenen aikana. Neoehrlichioosin diagnostiikka otettiin käyttöön osittain sen seurauksena, että tutkimusryhmän vuoden 2015 puutiaiskeräyksen runsaasta aineistosta havaittiin bakteeria, kertoo dosentti Eero Vesterinen Turun yliopiston puutiaistutkimusryhmästä.
Puutiaisista ei voi päällepäin nähdä, kantavatko ne taudinaiheuttajia. Taudinaiheuttajien tutkiminen edellyttää laboratorioanalyysejä, ja kattavaan kartoitukseen tarvitaan suuri määrä puutiaisnäytteitä eri puolilta maata.