Toimintaseikkailu Remember Me on kaunis ja ajatuksia herättävä elämysjuna. Pelin tulevaisuuden visiossa muistot ovat kauppatavaraa ja vain harvalukuiset ”erroristit” enää vastustavat muistomarkkinoita hallitsevan suuryhtiö Memorizen ylivaltaa. Pelin päähahmo, Neo-Pariisin kaduilla, kujilla ja katoilla kiipeilevä ja taisteleva muistonmetsästäjä Nilin, on yksi vastarintaliikkeen sankareista. Nilin pystyy turpaanvedon ja akrobatian lisäksi myös muokkaamaan vastaantulevien ihmisten muistoja, usein varsin arveluttavin seurauksin. Muistojen muokkaaminen ”kelaamalla” nauhaa edes takaisin ja muuttamalla pieniä yksityiskohtia on hauska pieni alipeli, mutta valitettavasti sitä hyödynnetään vain muutamassa kohdassa.
Pelimekaniikaltaan Remember Me yrittää kulkea Assassin’s Creedin kaltaisten pelien viitoittamia latuja. Tappelut ovat tuttua torjunta/vastaisku –tyylistä mättöä ja niitä tauotetaan tasohyppelyllä ja akrobatialla. Taisteluihin tuodaan kuitenkin taktisuutta pelihahmon kehittyvillä ominaisuuksilla ja mahdollisuudella muokata lyönti- ja potkusarjat mieleisikseen ja eri vihollistyypeille sopiviksi. Erilaisia vaihtoehtoja iskusarjoihin on valitettavan vähän, joten tätäkään ominaisuutta peli ei hyödynnä ihan loppuun saakka.
Pelin tapahtumapaikka, Neo-Pariisi on kiehtova ja kaunis tulevaisuuden visio – ympäristö, jonka yksityiskohtia tutkisi mielellään enemmänkin. Siksi onkin harmillista, että kyseessä on hyvinkin lineaarinen taistelusta toiseen etenevä elämysputki, jota seurataan juurikaan sivukujille harhautumatta. Rosoisen ja moraalisesti usein harmaalla alueella liikkuvan tarinan seuraaminen on toki laatuaikaa, mutta potentiaalia olisi vielä paljon enempäänkin.
Ongelmistaan huolimatta Remember Me on oiva pelikokemus. Pelin maailma on kiehtova ja siinä on paljon hieman vielä kehittämistä kaipaavia yksityiskohtia ja mekaniikkoja, joita pelintekijät toivon mukaan pääsevät hiomaan vielä jatko-osassa. Remember Me on peli, jolle sitä todellakin toivoisi.
(PlayStation 3, Xbox 360, PC)
Jaakko Koivurinta