Peli, elokuva, vai pelielokuva? – Arvostelussa Beyond: Two Souls Remastered

23.12.2015

Kunnianhimoisen David Cagen luotsaama Quantic Dream osoitti jo vuoden 2005 Fahrenheit-teoksellaan, että studiolla on selkeä visio tuoda vahvaan tarinaan nojaavat pelit kaiken kansan tietoisuuteen. Varsinaisen pelaamisen taka-alalle siirtänyt Heavy Rain jatkoi samaa konseptia vuonna 2010, Beyond: Two Souls taas vei PlayStation 3:sta viimeisetkin mehut kolme vuotta myöhemmin. Nyt nimekkäiden Hollywood-näyttelijöiden tähdittämä Beyond on saanut peräänsä varsin trendikkään Remastered-lisänimen. Onko kyseessä uusioversioinnin arvoinen tekele?

Beyond: Two Souls on pohjimmiltaan puhdas kasvutarina. Mystisen henkiolento Aidenin kanssa lapsesta asti yhteydessä olleen Jodie Holmesin elämää seurataan yhteensä reilun viidentoista vuoden verran. Henkimaailman koukerot suvereenisti hallitsevan tyttösen kykyjen perässä ovat luonnollisesti aina ilkeä hallitus ja tällä kertaa vähemmän ilkeät tiedemiehet. Vahvin luottamusside muodostuukin jo pienestä saakka Jodieta tutkineen Nathanin kanssa. Hallituksen mustiin pukeutuvat miehet taas haluavat valjastaa viattoman ja ongelmaisen tytön kyvyt johonkin suurempaan.

www-BeyondTwoSouls-revikka1

Reilun kymmenen tunnin mittainen seikkailu käydään läpi aikajanalla edestakaisin pomppien, ja varhaisen lapsuuden tapahtumia kerrataan takaumien kautta. Remastered-painoksen erikoisuutena osiot saa halutessaan kronologiseen järjestykseen, jolloin eteneminen tapahtuu lapsuudesta aina aikuisuuden kynnykselle – ja sen yli. Matkan varrella käsitellään jokaiselle ajanjaksolle ominaisia ongelmia, kuten kaverisuhteita, yksinäisyyttä, hyljätyksi tulemisen tunnetta ja Cagen peleille tuttuun tyyliin myös rakkauselämää. Kokonaisuutena tarina tuntuu harmittavan pirstaleiselta järjestyksestä riippumatta. Sitä kaivattua punaista lankaa ei vain tahdo löytyä missään vaiheessa. Kuten niin harmittavan usein tarinapeleissä, näennäiset valinnatkaan eivät loppujen lopuksi vaikuta juonen kulkuun käytännössä lainkaan.

Quantic Dream on halunnut vahvistaa elokuvamaista elämystä myös pelimekaniikoissaan. Jodieta ja tämän mukana roikkuvaa Aidenia ohjastetaan poikkeuksellisen suppeilla alueilla ainoastaan kahta ohjaustattia käyttäen. Vaikka Aidenilla päästään kulkemaan astetta Jodieta vapaammin, on jopa seinien läpi liihottelevalla henkiolennolla selkeästi rajoitetut liikkumisalueensa. Pelaajalle ei anneta missään vaiheessa valinnanvaraa, sillä kuljettava putki on enimmän osan ajasta todella, todella kapea. Myös käyttöliittymä on pidetty minimalistisena, eikä ruudulla näy kuin se kaikista olennaisin.

www-BeyondTwoSouls-revikka2

Jodien nuoruusvuosiin mahtuu jokunen toiminnallisempi osio, jotka hoidetaan enimmäkseen reaktiotestien keinoin. Pelaajalta ei vaadita millisekunnin nopeita refleksejä, sillä homma jatkuu keskeytyksettä mahdollisista virheistä huolimatta. Kevyet ongelmanratkaisutilanteet keskittyvät yleensä Aidenin kykyjen ympärille. Turhan vaivattomien arvoitusten suunnittelussa ei ole käytetty mielikuvitusta, vaikka henkiolennon kyvyt tähän oivat puitteet antaisivatkin.

Seikkailun, joka ei jätä pelaajalle suuresti valinnanvaraa tai varsinaista pelattavaa, on pädettävä muilla osa-alueilla. Beyond: Two Soulsin tapauksessa se on hämmästyttävän komea ulkoasu ja korvia hivelevä äänimaailma. Ellen Pagen riipaisevasti tulkitsema Jodie näyttää ja tuntuu aidolta ihmiseltä; ihmiseltä, johon ankarat kokemukset jättävät jälkensä. Willem Dafoe taas pääsee esittelemään näyttelijänlahjojaan menneisyydentraumojen kanssa painiskelevan Nathan Dawkinsin roolissa. Hollywood-ammattilaisten roolisuorituksista on vaikea löytää suurempaa kritisoitavaa, sillä molemmat hoitavat osa-alueensa kunnioitettavalla pieteetillä. Musiikkipuolella pätevät elokuvien saralla meriittejä keränneet Lorne Balfe ja Hans Zimmer. Kokonaisuus tuntuu alkuteksteistä lähtien suuren mittaluokan tuotannolta.

www-BeyondTwoSouls-revikka3

Beyond: Two Soulsin uudelleenjulkaisusta on helppoa olla montaa mieltä. Jodien rankan elämän koukerot kelpasivat jo PlayStation 3 -aikakaudella ainoastaan intohimoisimmille tarinavetoisten pelien ystäville. Valitettavasti Remastered-painoksen tarjoamat hillityt uudistukset eivät korjaa ajoittain tökkiviä kontrolleja, turhan suoraviivaista etenemistä ja valinnanvapauden puutetta. Selkeistä vioistaan huolimatta seikkailu oli jo pari vuotta takaperin todella näyttävä ja elämyksenä – jos ei tajunnan räjäyttävä – ainakin mieleenpainuva.

Ikäraja: 16
Saatavilla: PlayStation 4 (alkuperäinen julkaisu: PlayStation 3)

Jaakko Herranen

Lisää luettavaa