Rita Manninen on tullut julkisuuteen ikävällä asialla. Hän kertoo perheensä joutuneen suoranaisen ajojahdin kohteeksi.
Lähtösyynä on luonnollisesti uutisointi Aki-puolison syytteestä liittyen dopingrikokseen. Aki tilasi lääkkeitä ja valmisteita, jotka jäivät Tulliin, ja kärähti niistä. Aki väitti tilanneensa vain rasvanpolttopillereitä, mutta osa tuotteista oli doping-aineiksi laskettavia. Tästä Akilla ei hyvinvointivalmentajana väitteensä mukaisesti ollut tietoa.
-Viime päivät ovat olleet melkoisia. Oon yrittänyt mennä eteenpäin ajatellen, että kyllä tämä tästä. Mutta eilinen Donnasta tehty lastensuojeluilmoitus oli varmaan se viimeinen syy minkä vuoksi tästä nyt kirjoitan, avautuu Rita somessa ja puhuu ajojahdista.
-Akin tekemä virhe on saanut pienen mutta äänekkään porukan pommittamaan sekä meidän yhteistyökumppaneitamme että minun, vaikka minun yhteistyökumppanit ovat siis nimenomaan Rita Niemi-Mannisen yhteistyökumppaneita. Olemme menettäneet meille tärkeän pitkäaikaisen kumppanin, yhden messujuonnon ja nyt muutamat minun kumppanini on säikäytetty ja yritetty saada lopettamaan yhteistyö. Tuo porukka maalittaa joka suuntaan yrittäen tuhota mun ja meidän pitkään rakentamaa hyvinvointibrändiä. Oon pahoillani siitä jokaiselle taholle, joka tästä on kärsinyt. En tiedä täyttääkö joukkomaalittaminen rikoksen piirteet, se selvinnee vielä…
Rita kuvaa oireitaan myös fyysisiksi. Ajoittain hengittäminen on tuntunut työläältä.
-Vaikka melko vahva oon vuosien mankelin jäljiltä niin nyt oon väsynyt ja surullinen, surullinen myös siitä, että pahaa tahtovien edessä polvistutaan eikä nähdä isoa kokonaisuutta. Piste iin päälle oli eilinen. Puhelu lastensuojelusta oli sairasta kuunneltavaa. Onneksi Donna nukkui päiväuniaan auton takapenkillä ja saatiin hetki pureskella. Ihmisten pahuus ja julmuus on käsittämätöntä. Ja käsittämätöntä on myös se, että nimettömänä voi heitellä mitä vaan lastensuojelun kriisipäivystykseen. Kerran tein rikosilmoituksen perättömästä ilmiannosta. Se ei johtanut mihinkään. Poliisi ei tehyt mitään, vaikka kyseessä tuolloinkin oli selkeästi perätön lausuma ja meidän perhettämme kohtaan kohdistuvaa raakaa kiusaamista, niin poliisi ei tehnyt mitään. Mietin jo että teenkö nyt rikosilmoituksen, mutta kannattaako se? Onko siitä mitään hyötyä? Takki on tyhjä. Onneksi meillä on toisemme ja usko hyvään.
