Kaikki sai alkunsa siitä, kun muutama viikko sitten samaisessa ryhmässä muuan nuorimies haeskeli kauppakeskukseen kadonnutta kenkäänsä.
Alkoi nauru ja hekottelu. Kuka on voinut kadottaa yhden kengän! Onpa varsinainen känniääliö.
Servaaminen loppui, kun aloittaja tuli taas ääniin. Häneltä oli kadonnut kenkä, koska jalka on tunnoton ja hän istuu pyörätuolissa. Kengän tippumista ei huomaa.
Tänään asiasta on keskusteltu kurinpalautushenkeen ryhmän sisällä. Edelleen jotkut ovat tosin sitä mieltä, että huumorista ei pidä suuttua ja että todelliset mielensäpahoittajat löytyvät sivullisista – sijaissuuttujista.
Niin tai näin, järjen ja maltin käyttö sekä möläyttelysuodatin ovat varmasti paikallaan kaikkialla.