Poliisi varoittaa niin kutsutuista toimari- eli toimitusjohtajahuijauksista. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, mutta sesonkikeskeisestä kyllä. Tämän kaltaisia rikoksia tapahtuu erityisesti kesälomakaudella.
Toimitusjohtajahuijaus suoritetaan yleensä niin, että yrityksen rahaliikennettä hoitava henkilö saa toimitusjohtajan tai muun johtoasemassa olevan henkilön nimissä kehotuksen maksaa jokin lasku tai siirtää rahaa jollekin tilille. Joskus huijaus voi tulla myös pyyntönä ostaa esimerkiksi lahjakortti.
Todellisuudessa maksukehotus ei ole tullut yrityksen johdolta, vaan huijarilta. Jos rikollinen onnistuu erehdyttämään vastaanottajaa ja pyydetty rahansiirto tehdään, maksettu rahasumma häivytetään yleensä erinäisten tilisiirtojen kautta.
Näennäisesti oikea osoite – ole tarkka
Petolliset laskutusluvat tai -pyynnöt voidaan lähettää näennäisesti oikeista sähköpostiosoitteista ja niitä voi olla vaikeaa tunnistaa huijauksiksi.
Como.fi neuvoo: Kannattaa viedä nuolikursori sähköpostiosoitteen päälle, jolloin voi selvitä, että vaikka lähettäjän nimi näyttää aidolta, lähettäjän sähköpostiosoite onkin poikkeava.
Esimerkki: Näytöllä lukee Penttilä Pentti (esimerkki), jonka tiedät olevan toimitusjohtajanne. Kun viet kursorin nimen päälle, lähettäjä onkin penttipenttila239xi329ej@protonmail.com.
Rikollisen lähettämä viesti voi olla aidon näköinen ja sisältää henkilökohtaisilta tuntuvia elementtejä, jolloin vastaanottaja kokee maksamisen turvalliseksi. Viime aikoina poliisi on havainnut myös tekoälyn käyttöä rikollisiin tarkoituksiin. Tekoälyn avustuksella soitetussa puhelussa soittaja saattaa puhua hyvää suomen kieltä ja hyödyntää jopa tutun ihmisen ääntä.
Rikollinen hyödyntää tietoverkkoavusteisissa petoksissa monesti myös tunteita. Hän voi vedota esimerkiksi kiireelliseen tilanteeseen tai pyrkiä imartelemaan viestin vastaanottajaa sanomalla, että hän on ainoa luotettava tai osaava henkilö hoitamaan asian.
Tietoturvaa varten kannattaa sopia käytännöistä ja säännöistä tai luoda vaikkapa turvakysymys, jota käytetään.