Pankkihuijaukset ovat muuttaneet muotoaan, ja rikolliset lähestyvät suomalaisia yhä useammin suoraan puhelimitse ja viestipalveluissa.
-Pankit ja viranomaiset voivat estää ja tunnistaa huijauksia, mutta järjestelmä ei toimi ilman ihmisten omaa harkintaa, sanoo S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä.
Suomessa on käynnissä laaja pankkihuijausaalto, jossa rikolliset lähestyvät suomalaisia yhä useammin puhelinsoitoilla ja viestipalveluissa, kuten WhatsAppissa. Kyse on selvästä muutoksesta rikollisten toimintatavoissa, ja ilmiö näkyy sekä viranomaisten että pankkien tuoreissa tilastoissa. Aiemmin huijaukset perustuivat pitkälti valesivustoihin ja massaviestintään.
Finanssiala ry:n mukaan suomalaisilta yritettiin huijata vuonna 2025 yhteensä 148 miljoonaa euroa. Pankit onnistuivat estämään tai palauttamaan yli puolet rikollisille menossa olleista maksuista, mutta vääriin käsiin päätyi silti 72,5 miljoonaa euroa. Merkittävä osa tapauksista liittyi tilanteisiin, joissa asiakas oli itse ohjattu siirtämään rahaa rikollisille.
-Vaikka pankit torjuvat huijauksia aiempaa tehokkaammin, kokonaiskuva on huolestuttava. Rikolliset muuttavat toimintaansa nopeasti sen mukaan, millaisiin huijauksiin ihmiset lankeavat, kertoo S-Pankin Niemelä.
Verkosta suoriin yhteydenottoihin
Pankkien, teleoperaattorien ja viranomaisten yhteistyö on vaikeuttanut rikollisten tietojenkalasteluun tähtäävien sivustojen ja massakalastelun toimintaa. Vaikka huijauksia toteutetaan edelleen myös laajoina sähköpostikampanjoina, pääsy huijaussivustoille voidaan nykyisin katkaista nopeasti jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on ohjannut huijauksia yhä enemmän kanaviin, joissa rikolliset pyrkivät luomaan henkilökohtaisen ja painostavan kontaktin uhriin.
-Yhä useammin huijaus perustuu puheluun tai viestiin, jossa rikollinen esiintyy pankin tai viranomaisen edustajana ja pyrkii luomaan kiireen tai poikkeustilanteen tuntua. Tavoitteena on saada uhri toimimaan nopeasti ja ohittamaan normaali harkinta, Niemelä kertoo.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kertoi maaliskuun alussa, että pankkien nimissä tehtäviä huijauspuheluita on nyt liikkeellä poikkeuksellisen paljon.
-Kun huijaus tapahtuu puhelussa tai pikaviestipalvelussa, tekninen torjunta ei yksin riitä. Suomalaisten valppaus on nyt koetuksella, ja yllättävät pankin nimissä tulevat puhelut ja viestit ovat tyypillisiä tilanteita, joissa huijatuksi tulemisen riski korostuu. Näiden kohdalla on syytä pysähtyä, miettiä, tarkistaa asia pankin virallisten kanavien kautta ja vasta sitten toimia, Niemelä muistuttaa.
Uusi huijaustrendi tekee rikoksista entistä uskottavampia. Puhelussa tai WhatsApp-viestissä rikollinen voi reagoida uhrin kysymyksiin, käyttää oikeita termejä ja luoda vaikutelman aidosta vuorovaikutuksesta. Tämä erottaa uudet huijaukset perinteisistä kalasteluviesteistä.
Pankit ja viranomaiset muistuttavat, että pankit eivät koskaan pyydä asiakkaita luovuttamaan tunnuksiaan, vahvistuskoodejaan tai siirtämään varoja puhelimitse tai viestipalveluissa. Epäilyttävässä tilanteessa puhelu tai viestikeskustelu kannattaa katkaista ja ottaa itse yhteyttä pankkiin virallista kanavaa pitkin.