Yhdeksän vuoden takainen Miss Suomi Shirly Karvinen ei ole kommentoinut Miss Suomi -instituution ympärille noussutta rasismikohua ja tittelin menettämistä.
Nyt hän tekee sen.
Normaalia koko elämän
Shirly kirjoitti tänään someen pitkän postauksen. Häneltä on aiemmin pyydetty kommentteja mediaan, mutta hän ei ole niitä antanut. Hän pohtii miksi:
Lue myös: Hänen kanssaan Shirly Karvinen viettää paljon aikaa – ”Ei sitä kaikkien kans pystyis”
-Oon seurannut viime aikojen rasismikeskustelua ja alkuun ihmettelin, miksei se herätä mussa kauheen isoa reaktiota. Huomasin jopa miettiväni, että miksi ihmiset, keitä asia edes kosketa, puhuvat siitä. Vastustin ajatusta kommentoida asiaa vaikka sitä pyydettiin. Kunnes mä tajusin, että mulle rasistiset heitot ja vitsit on ollu normaalia koko elämän. Hiljentyminen ja asian väistäminen on opittu reaktio sekä puolustusmekanismi, Shirly kirjoittaa.
Hän toteaa hänelle venytetyn silmiä, haukutun ja alennetun kiinalaisen taustansa takia.
-Oon kouluaikoina kuullut mitä älyttömämpiä kiinalaismityksiä. Miss Suomi -kilpailun jälkeen kiinalaistausta nosti kohun, ja sain usein kasvotusten kommenttia, kuinka oikean missin kuuluisi olla suomalainen. Vielä tänä päivänä rasistisia solvauksia löytyy dm-laatikosta säännöllisesti.
Nahka kovettui
Shirly kertoo kantaneensa aasialaisuustaustastaan suurta häpeää ison osan elämästään, kunnes hänen nahkansa kovettui ja asioihin tottui.
-Nyt, kun mietin ulkomaalaistaustaisia nuoria, niin se on sydäntä särkevä ajatus, et he myös joutuu selviytymään rasismista nahkansa kovettamalla ja nimittelyyn tottumalla.
Shirly mietiskelee, että elämässä opitaan virheistä ja niitä tekevät kaikki.
– Tällä kertaa oli tapaus, jossa ihminen ehkä ajattelemattomuuttaan tai tietämättömyyttään loukkaa toista ihmisryhmää. Siitä olis voinut syntyä hyvää vuoropuhelua ja esimerkki tilanteen rakentavasta hoitamisesta. Harmillisesti koko juttu on kääntynyt sirkukseksi ja ihmisten väliseksi riitelyksi, jossa aikuiset ihmiset kansanedustajia myöten normalisoivat silmien venyttämistä ymmärtämättä asian syvempää merkitystä tai edes halua oppia siitä. Ihmisten empatiakyvyttömyys ja reflektion puute on musta todella surullista.
Shirly toivoo, että hän saisi joskus kasvattaa lapsia, jotka kantavat taustansa ylpeydellä, sillä erilaisuus on kaunista.