Avautuminen kuuluu näin:
”Ajan paljon. Ainahan tätä typerää käytöstä on ollut, mutta tuntuu, että se vain lisääntyy. Tänäkin kesänä on meinannut proput palaa monta kertaa, kun takana roikutaan puskurissa niin lähellä, että törppöauton kuljettaja voisi lukea takapenkilläni istuvan lehden.
Mikä siinä on, ettette tajua. Tuolla liikkuu hirviä, peuroja, kauriita, kaikkia niitä jotka jättävät todella ruman jäljen, tappavat, ryttäävät autoja rusinoiksi. Ja te roikutte siinä perässä. Olen ajanut kerran hirvikolarin. Mitään ei ollut tehtävissä. Tuli eteen niin yllättäen läheltä sivusta, että katolle päsähti. Hyvä etten kuollut. Kun hirvi tulee, vedän liinat kiinni. Ruttaan autoni ja hyvä ettei henki lähde. Mutta sitten sinä tulet vielä siellä perässä ja ajat minut loppuviimeksi hengiltä, jos vielä hirven jälkeen henki pihisee. Toivottavasti sinäkin kuolet siinä rytäkässä, ansaitset sen.
Lopettakaa nyt jumalauta se roikkuminen. Pitäkää turvavälit. Eivät ne ole lainlaatijan ikäviä keksintöjä. Ne ovat meitä kaikkia varten. Sen olen päättänyt, että jos joku ryttää takapaksini hirvitilanteessa ja minulle ei käy mitenkään, nousen ensimmäisenä autosta ja menen vetämään takaa tulijaa turpaan.”
Aika heviä tekstiä, mutta viesti meni perille.
