Mikähän ihmisiä vaivaa, kun peruskäytöstavat ovat hukassa.
Aasiakas.netissä julkaistu vuodatus ilman tuhatta sanaakin kertoo ilmiöstä enemmän kuin kuva. Kannattaa siis pähkäillä, miksi me teemme näin? Ja enhän MINÄ tee koskaan näin? Silti näin tehdään jatkuvasti ja paljon, myös ruokakaupassa:
-Seurasin eilen pankin jonossa yhden aasin toimintaa. Rouva ~50 v. meni palvelukassalle nostamaan rahaa. Kesken tapahtuman rouvan puhelin soi, ja mitä tekee rouva? Alkaa puhua! Siinä kesken kaiken, tiskillä, sitä omaa puheluaan! Ja jonoa kertyy taakse… Pankkineiti yrittää vihjailla rouvalle, että hoitaisi asiansa loppuun, jotta hän pääsisi palvelemaan seuraavaa asiakasta, mutta rouva vain toteaa ”nyt on minun vuoroni vielä” ja jatkaa sitä henkilökohtaisen puhelunsa puhumista. Lopulta jonoa on niin paljon ja kassa niin kuuluvalla äänellä asiasta sanoo, että rouva sitten hetkeksi keskeyttää puhelunsa (ja on erittäin näreissään, kun pankkineiti kehtaakin hänelle huomautella), ottaa rahansa ja siirtyy penkille (edelleen siis pankin tiloissa) puhumaan puheluaan loppuun.
-Voi tsiisus! Aika kiukkuisia katseita sai rouva puoleensa, sillä tämä tapahtui keskellä päivää, juuri sopivasti ruokatuntien aikaan, ja varmaan aika moni asiakas oli kiireinen