Jussi Hakulisen kappaleet kuulostavat Yön käsittelyssä karmeilta pieleen lauletuilta veisuilta. Onkin omituista, että sama mies tekee Yölle hirveitä jollotuksia mutta omille levyilleen silkkaa neroutta. Tähtipölyä-levyn sävellykset ovat kauttaaltaan loistavia. Hittiainesta alusta loppuun – tai olisivat, jos sanoitukset sulaisivat helpommin ja sovitukset olisivat vähemmän persoonallisia.
Hakulisen tekstit ovat harkittuja tarinoita, jotka vaativat pureskelua. Kaikki on kuitenkin selkokielistä, ja yrjänämäinen itsetarkoituksellinen vaikeaselkoisuus loistaa poissaolollaan. Musiikillinen toteutus on on jännittävää popin, iskelmän ja rockin sekoitusta jota ryyditetään kunnianhimoisesti jousilla, puhaltimilla ja jopa lapsikuorolla, vaivaa säästämättä. Yksi piste menee Hakulisen paikoin huolimattomasta laulutyöskentelystä ja pienestä yliyrittämisestä sovituspuolella. Miksi Hakulinen ei ole tehnyt levyjä tiuhempaan? Ehkä juuri tämän vuoksi.
Antti Ervasti