Bravely Second: End Layer on yksinoikeudella Nintendo 3DS:lle julkaistu japanilainen seikkailuroolipeli ja suora jatko-osa Bravely Defaultille. Sarjan ensimmäistä osaa tehtiin ensin jatko-osana Final Fantasy: The Heroes of Lightille, mutta se siirtyi pian omaksi kokonaisuudekseen. Vaikka kyseessä ei siis olekaan Final Fantasy -tuote, niin yhdennäköisyys erityisesti FF-sarjan alkupään tuotannon kanssa tekevät julkaisun tunnelman ja rakenteen hyvinkin tutun oloisiksi.
Visuaalisesti Bravely Second pärjää omalla alustallaan todella hyvin. Maailma on yksityiskohtainen ja värikäs, eikä sitä ole rakennettu hutiloiden. 3D-efektin mahdollisuudet on selkeästi osattu ottaa huomioon ympäristöä rakennettaessa, ja se tuo maisemien moniulotteisuuden esiin jopa hätkähdyttävän hyvin. Pienen ruudun ja 3DS-konsolin tekniset rajoitteet on korvattu äärimmäisen suurella yksityiskohtien määrällä.
Äänimaailma on niin ikään laadukas ja monipuolinen. Kullekin alueelle ja tilanteelle on oma taustamelodiansa, ja musiikki täydentää jokaisen hetken tunnelmaa saumattomasti. Nopeatahtisen etenemisen takia kappaleet tosin katkeavat välillä kesken, mikä väistämättä viiltää häiritseviä säröjä kokonaistunnelmaan. Tästä huolimatta Bravely Second näyttää ja kuulostaa hyvältä – oli kyse sitten musiikista, hahmoista, hirviöistä tai maisemista.
Juonellisesti Bravely Second jatkaa suoraan siitä, mihin Bravely Default päättyi. Toinen osa ei kokonaisuutena ole kuitenkaan riippuvainen aiemmasta, joten siihen pääsee kyllä kiinni, vaikkei ensimmäistä olisikaan pelannut. Jos sarjan alun haluaa siitä huolimatta kokea – ilman juonipaljastuksia – kannattaa se tehdä ennen kuin edes vilkaisee Secondin suuntaan, sillä Bravely Defaultin loppuratkaisu paljastetaan jo ensimmäisillä minuuteilla.
Juoni on hyvin perinteinen ja jopa kliseinen ”hyvät vastaan pahat”-seikkailu. Ensimmäisestä pelistä tuttu Agnés kidnapataan, ja sitä seuraavat tapahtumat pyörivät pelastusretken ympärillä. Neljän hengen sankarijoukkio koostuu osittain jo tutuista hahmoista, mutta myös täysin uusia seikkailijoita liittyy seuraan tarinan edetessä. Kidnappauksesta vastuussa oleva pääpahis lähettää jatkuvasti kätyreitään keskeyttämään sankareiden etenemisen, eikä satunnaisista vihollisista ole muutenkaan pulaa. Matkalle mahtuu jatkuvan vastustajavirran lisäksi erilaisia kohtaamisia vanhojen ja uusienkin tuttavuuksien kanssa, sekä aimo annos ryhmän jäsenten välistä dialogia. Vaihtelua rytmiin lisäävät myös monet sivutehtävät.
Huolimatta yrityksestä tuoda tarinaan moraalisia dilemmoja ja ”yllättäviä” juonenkäänteitä, Bravely Second jää sisällöltään vajaaksi. Käsikirjoitus ei missään vaiheessa mene pintaa syvemmälle, vaan tarina jää varsin kevyeksi. Lisäksi hahmojen välinen dialogi on vähintäänkin väkinäistä ja usein suorastaan myötähäpeää herättävän huonoa. Ääninäyttelijät vetävät jotkin hahmot todella yli, mikä alkaa helposti ärsyttää hienovaraisempaan tulkintaan tottunutta.
Vaikka juoni ei vakuuta, se ei silti onnistu tekemään teoksesta huonoa – pelin monipuolisuus ja todellinen vetovoima kun piilee sen taistelurakenteessa. Bravely Secondissa taistellaan vanhoja Final Fantasyja muistuttavalla vuoropohjaisella järjestelmällä. Lisämaustetta saadaan Brave/Default-mekaniikalla, jolla vuorojen aikana käytettävissä olevien toimintojen määrää voi vaihdella. Vuoroja voi kerätä varastoon tai käyttää negatiivisen puolelle. Jos oman vuoron alussa saldo on miinuksella, hahmo ei sillä kierroksella pääse tekemään mitään, vaan vihollinen saa vapaat kädet. Taitoa ei siis kannata käyttää huolimattomasti. Lisävuoroja voi ostaa myös erityisillä SP-pisteillä, joilla sankarit pystyvät hetkellisesti pysäyttämään ajan kulun viholliselta. SP-pisteitä kertyy hitaasti laitteen ollessa päällä, tai niitä voi ostaa mikromaksuilla. SP-pisteiden hitaan kertymisen takia niitä ei kuitenkaan tule kauheasti hyödynnettyä – ja varsinaisessa Brave/Default mekaniikassa on muutenkin ihan riittävästi mahdollisuuksia taktikointiin.
Pelastusryhmän jäsenillä ei ole varsinaista valmista hahmoluokkaa, vaan sen sijasta käytetään ammattijärjestelmää. Mahdollisia vaihtoehtoja on tarjolla kymmeniä, ja niitä kerätään lisää tarinan edetessä. Kaikkia niistä ei tietenkään voi saada yhdellä pelitallennuksella, vaan eri roolien välillä joutuu tekemään rankkoja valintoja. Luonnollisesti kullakin ammatilla on omanlaisensa edut ja heikkoudet sekä omat taitonsa ja iskunsa. Lisäksi ammatin voi asettaa toissijaiseksi, jolloin ensisijaisten kykyjen lisäksi hahmo pääsee käsiksi myös osaan toisen työn taitoja. Erilaisia yhdistelmiä voi rakentaa melkein loputtomiin, ja ammattia kehitetään erillään hahmon varsinaisesta tasosta. Erilaisten kombinaatioiden kokeileminen ja vaihtaminen onkin sekä mahdollista, että myös erittäin suotavaa.
Saatavilla oleviin taitoihin on lisättävissä laaja valikoima erityisiskuja. Normaaleja iskuja vahvempien erikoisloitsujen käyttäminen vaatii tiettyjen ennakkovaatimusten täyttymistä, joita voi muokata oman strategiansa mukaan. Erityisiskut koostuvat useista osista, joita muuntelemalla voi luoda miltei minkälaisen statuskombon tahansa. Iskujen osia ja uudenlaisia ennakkovaatimuksia avataan moonbase-minipelillä, jossa ajan kanssa kehitetään omaa tukikohtaa. Mitä enemmän aikaa tukikohtaan käyttää, sitä monipuolisemmaksi erityisiskujen valikoima muodostuu. Lukemattomien roolimuodostelmien ja erilaisten taktiikoiden ohella on hädässä olevaa neitoa pelastavilla sankareilla toki vielä muitakin mahdollisuuksia. Tiukan paikan tullen voi nimittäin kutsua apuun verkko-ominaisuuksien (StreetPass) kautta tavattuja ystäviä.
Oman ryhmän hienosäätäminen ei todellakaan ole turhaa, sillä kohdattavat hirviöt ovat taidoiltaan monipuolisia: kullakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Yhtään tylsää taistelua ei ole, ja varsinkin kamppailut isompien hirviöiden kanssa vaativat sekä tiukkaa keskittymistä että harkintaa. Taistelusysteemi tuntuu kaikessa moniulotteisuudessaan hyvin harkitulta ja on ehdottomasti koko pelin parasta antia.
Kaiken kaikkiaan teoksen ainoa huono puoli on se, että juonellisesti se ei tarjoa tarpeeksi pureskeltavaa ja roolipelaaminenkin jää vähäiseksi. Tekemistä riittää juonen puutteista huolimatta kuitenkin pitkäksi aikaa ilman huolta haukottelusta. Taistelusysteemi tarjoaa haastetta ja tekemistä myös kokeneelle konkarille. Lisäpisteitä tuo kaunis, yksityiskohtainen pakkaus, joka hyödyntää 3DS:n ominaisuuksia luontevasti ja toimivasti. Bravely Second: End Layer on hyvä valinta kenelle tahansa seikkailupelien ystävälle, ja toimii niin Final Fantasyjen vannoutuneelle fanille kuin sarjaan ensikertaa sukeltavillekin.
Ikäraja: 12
Saatavilla: Nintendo 3DS
Ria Ahlström