Far Cry Primalin myötä Ubisoft vie pelaajat kauas menneisyyteen: aikaan kymmenen tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Villiä luontoa vastaan taisteleminen on aina ollut olennainen osa sarjaa, joten alkukantainen luolamiestarina tuntuu lähes täydelliseltä lähtökohdalta Far Cry -pelille. Asetelman myötä pelaaja on kerrankin tasavertaisessa asemassa petojen kanssa, kun käsikranaatin sijaan vastaan tulevan karhun kimppuun käydäänkin vain puinen keihäs kädessä.
Far Cry Primal heittää pelaajan Wenja-heimon metsästäjä Takkarin nahkoihin, joka tarinan alussa menettää muun metsästäjäporukkansa epäonnisen mammuttijahdin seurauksena. Yksin jäänyt sankari vaeltaa heimonsa vanhoille asuinsijoille Orosin laaksoon vain huomatakseen kansansa joutuneen ahtaalle aggressiivisempien heimojen viedessä elintilaa rauhanomaisilta wenjoilta. Takkarin tehtäväksi muodostuukin hajalle ajetun heimonsa yhdistäminen oman kylän muurien suojaan ja vihollisten karkottaminen wenjojen pyhästä laaksosta. Tarinaa vievät eteenpäin kylään houkuteltavat heimoveljet, jotka sekä auttavat sankaria kehittämään parempia varusteita että opettavat tälle uusia kykyjä, joita voi puolestaan aktivoida tehtävien suorittamisesta saatavilla taitopisteillä. Kylään värvättävät apulaiset ovatkin todella värikästä porukkaa kautta linjan. Erityisesti mieleen jää vahvimmin tarinaa eteenpäin vievä tietäjä Tensay, jonka seurassa koetaankin tarinan happoisimmat hetket. Kunnioitusta herättävänä yksityiskohtana pelin ihmishahmojen puhekielen loi joukko kielitieteilijöitä. Lopputulos perustuu parhaisiin arvioihin siitä, miten tuon ajanjakson ihmiset kommunikoivat.
Poikkeavasta asetelmastaan huolimatta pelissä edetään tuttuun Far Cry -tyyliin: pelin maailmaa avataan tutkittavaksi valtaamalla strategisia pisteitä eri puolilla karttaa. Radiotornien sijaan nämä ovat tällä kertaa kokkoja, jollaisen vallattuaan pelaaja näkee ympäristöstä löytyvät lisätehtävät ja muut mielenkiintoiset kohteet. Vihollisen etuvartioita valtaamalla alueet siirtyvät puolestaan pikkuhiljaa oman heimon haltuun ja metsissä liikkuvat vihollispartiot vaihtuvat omiksi sotureiksi. Etenemistapa on pelaajan päätettävissä, joten vihollisleirin polttaminen maan tasalle mammutilla ratsastaen on yhtä toimiva ratkaisu kuin hiiviskelykin. Maasto on myös täynnä lisätehtäviä ja erilaista kerättävää, kuten harvinaisia luolamaalauksia. Satunnaistehtäviä tulee vastaan hieman liiankin kanssa ja välillä toivoisi pelaajana vain saavansa hetken omaa aikaa maailman tutkimiseen ja seikkailuun. Aivan kuin pelintekijät eivät aivan luottaisi pelaajan kykyyn nauttia pelielämyksestä ilman jatkuvaa sisällön tarjoamista.
Ajanjakson mukaisesti kivikautiset miehet ovat rautaa ja aseet valmistetaan luusta, kivestä sekä puusta. Asevalikoima on sarjan aiempia osia suppeampi: metsästäjän työkalut koostuvat ainoastaan nuijasta, keihäistä sekä jousesta. Lähitaisteluaseiden ohella Takkar voi tosin myös nakella vastustajia kivisillä heittoveitsillä, ampiaispesillä sekä myrkky- ja tulipommeilla. Aseita pystyy pelin edetessä kehittämään koko ajan paremmiksi, kunhan muistaa parantaa kyläläisten asumuksia sekä kerätä tarvittavia raaka-aineita. Tekijöiden ratkaisu pitää asevalikoima maltillisen pienenä ja aikakauden huomioon ottaen riittävän uskottavana on ehdottomasti oikea ratkaisu, vaikka suurimman osan varusteista saakin sen vuoksi varsin nopeasti avattua. Aseiden käyttö varsinaisessa taistelutilanteessa sen sijaan on hieman kaksijakoista ja Primalin kohdalla tekijöiltä olisikin kaivattu hieman vanhojen mekaniikkojen hiomista, koska pääpaino on kuitenkin läpi pelin suurelta osin lähitaistelussa. Siinä missä lähitaistelu on kunnon torjuntojen puuttuessa lähinnä kömpelöä tökkimistä, on jousen ja varsinkin heittokeihään käyttäminen todella tyydyttävää. Päälle käyvän kissapedon pudottaminen hyvin tähdätyllä keihäällä on luolamiestoimintaa parhaimmillaan.
Takkarin ei myöskään tarvitse liikkua metsällä yksin, sillä kylän tietäjä opettaa jo pelin alkuvaiheessa suurelle metsästäjälle villieläinten kesyttämisessä tarvittavat taidot. Sen jälkeen metsän pedot sudesta sapelihammastiikeriin pystyy lihanpalalla lahjomalla kesyttämään omiksi apulaisikseen. Kesytetyt villipedot lisätään listalle, josta on helppoa kutsua metsälle lähtiessään mieleinen kumppani seuraksi. Eläinapulaisista onkin hyötyä Takkaria jatkuvasti ahdistelevien susilaumojen ja muiden hirmujen hätyyttelijöinä, sillä varsinkin öisin Primalin maailman metsät täyttyvät jopa riesaksi asti nälkäisistä petoeläimistä. Peto seuraa pelaajan mukana tämän matkoilla ja sitä voi komentaa yksinkertaisilla käskyillä liikkumaan haluttuun paikkaan tai hyökkäämään tietyn vihollisen kimppuun. Metsästäminen sujuu helposti lemmikin avulla, kun vain lähettää pedon vuohilauman kimppuun ja käy itse sen jälkeen nylkemässä nahat sekä keräämässä lihanpalat talteen. Päähenkilö pystyy taitojen kehittyessä myös ratsastamaan isoimmilla pedoilla ja jopa mammuteilla, joiden jyräämäksi joutuneena isommatkin vihollislaumat lakoavat nopeasti. Pedot ovat myös ominaisuuksiltaan hieman erilaisia, joten esimerkiksi jaguaari tappaa vartijat äänettömästi hiippailijan apuna, kun taas brutaali luolakarhu lyö kovaa sivullisista uhreista välittämättä.
Luonnonystävä Takkarin kyvyt eivät silti rajoitu vain nisäkkäisiin, vaan jo pelin alkumetreillä seuraan liittyy myös uskollinen pöllö. Siivekästä apulaista pystyy hyödyntämään sekä tiedustelijana että vihollisen niskaan myrkkyä ja tulipommeja tiputtavana hyökkäyksen valmistelijana. Kokemustasojen kasvaessa petolintu jopa hoitelee heikommat viholliset pois päiviltä, mikä helpottaa vihollisen etuvartioiden ja kokkopaikkojen valtausta huomattavasti. Mestarillisen jahtimiehen tärkein salainen ase on kuitenkin noitureilta lainattu taianomainen kyky nähdä eläinten jättämät jäljet sekä hajuvanat oikeata analogitattia klikkaamalla. Taitoa hyödynnetään erityisesti isompaa riistaa ja legendaarisia hirmupetoja jahdatessa, mutta se myös helpottaa luonnosta kerättävien tarveaineiden havaitsemista huomattavasti.
Primal on ulkoasultaan kaunis kuin villisika pienenä, mikä tekee kivikaudelle siirtymisestä todella immersiivisen kokemuksen. Koskematon luonto tiheine metsineen ja jylhine vuoristoinen yhdistettynä upeaan äänimaailmaan luo peliin juuri sopivan alkukantaisen tunnelman. Villieläimet ääntelevät ja liikkuvat aidon oloisesti ja vain alkukantaisilla aseilla varustautuneena niitä oppii myös nopeasti kunnioittamaan. Dynaamisesti vaihtuviin vuorokauden aikoihin kiinnittää myös ihan eri tavalla huomiota tietäessään, että isot pedot metsästävät yöaikaan erityisen aggressiivisesti.
Far Cry Primal on onnistunut lisäosa pelisarjaan eritoten mainion asetelmansa ansiosta. Vaikka teos tuokin vain vähän uutta tuttuun konseptiin, lisäävät tutut mekaniikat kivikautiseen ympäristöön siirrettynä kosolti tarvittavaa tuoreutta muuten hieman paikallaan polkevaan pelisarjaan. Peli onkin ehdottoman suositeltava kompromissi niille, joille oman lemmikkitiikerin hankkiminen pihapiirin koiria jahtaamaan ei ole realistinen vaihtoehto.
Ikäraja: 18
Saatavilla: PlayStation 4 (testattu), Xbox One, PC
Jaakko Koivurinta