Lobbaaminen on noussut Suomessa poikkeuksellisen näkyvästi puheenaiheeksi Garden-areenan ympärillä velloneen kohun myötä.
Lobbaaminen tarkoittaa sitä, että erilaiset järjestöt, yritykset tai muut toimijat pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin ja viranomaisiin omien tavoitteidensa edistämiseksi.
Se on sinänsä laillista toimintaa, mutta vuodesta 2024 alkaen vaikuttamistoiminnasta pitää tehdä ilmoituksia avoimuusrekisteriin.
Avoimuusrekisteriä selaamalla näkee nopeasti, ettei vaikuttaminen tapahdu vain neuvotteluhuoneissa, lausuntokierroksilla tai virallisissa tapaamisissa.
Päättäjiä kohdataan myös tapahtumissa, joissa politiikka ei välttämättä ole ensimmäinen asia, joka tulee mieleen.
Yksi tällainen tapahtuma on ollut Emma-gaala.
Ketkä joutuivat ristituleen?
Avoimuusrekisteristä selviää, että Emman järjestäjä, Musiikkituottajat – IFPI Finland ry on ilmoittanut lobanneensa päättäjiä 7. maaliskuuta Metro Areenalla järjestetyssä Emma-gaalassa.
Ilmoituksen mukaan yhteydenpidon aiheena olivat tekijänoikeudet. Musiikkituottajat halusi nostaa päättäjien huoleksi kaksi asiaa: tekijänoikeuksien turvaamisen tekoälymaailmassa sekä riittävät keinot puuttua tietoverkkojen tekijänoikeusrikollisuuteen.
Käytännössä kyse on siis siitä, että musiikkialan edunvalvoja on käyttänyt gaalailtaa myös vaikuttamiseen.
Avoimuusrekisterin merkintöjen mukaan yhteydenpitoa kohdistui kaikkiaan 30 henkilöön tai tahoon. Mukana oli kansanedustajia useista eduskuntaryhmistä sekä ministeriöiden edustajia.
Listalla ovat muun muassa kansanedustajat Sofia Virta, Sinuhe Wallinheimo, Minja Koskela, Timo Heinonen, Johanna Ojala-Niemelä, Nasima Razmyar, Milla Lahdenperä, Sofia Vikman, Marko Kilpi, Tuula Haatainen, Ari Koponen, Eeva-Johanna Eloranta, Mia Laiho, Inka Hopsu, Laura Huhtasaari, Sara Seppänen, Pia Hiltunen, Marko Asell, Johan Kvarnström, Suna Kymäläinen, Heikki Vestman ja Jari Ronkainen.
Mukana oli myös opetus- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie sekä ministeriöiden ja eduskuntaryhmien muita edustajia.
Avoimuusrekisterin tarkoitus on siis tehdä vaikuttaminen näkyväksi. Sen ansiosta kansalainen voi myös helposti nähdä, kuka on ollut yhteydessä päättäjiin, missä yhteydessä ja minkä asian vuoksi.