Graafista suunnittelua TAIK:ssa opiskeleva Kati-Marika Vihermäki sai kaksi vuotta sitten tehtäväkseen suunnitella Helsinki-aiheisen pelin.
Teksti ja kuvat: Anna-Maria Talvio
”Heti alusta oli selvää, että pelin aihe on Kalliokierros. Se on terminä tunnettu ja ideana iisi”, Vihermäki kertoo.
Mutta vaikka homma oli hallussa alusta lähtien, niin pelin kehittämisen otti oman aikansa ja Vihermäki on tehnyt muutamat prototyypit.
”Itse taustatyön tekemisessä vierähti Kallion kaduilla ja baareissa kaksi vuotta. Paikalliset tunnistavat itsensä kyllä pelistä”, Vihermäki nauraa.
Peli on eräänlainen versio Afrikan tähdestä. Kalliokierroksessa tosin pyöritään alueen baareissa ja etsitään jatkopulloa. Kaikki pelin 38 kuppilaa ovat (ainakin olleet) oikeasti olemassa ja Vihermäki on käynyt niissä kaikissa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Mustalla tussilla piirretty pelilauta on täynnä hauskoja yksityiskohtia ja se seuraa maantieteellisiä linjoja, tyylitellysti.
”Baarien karsinta oli kovaa, eivätkä kaikki mahtuneet mitenkään mukaan”, Vihermäki pahoittelee.
Erityisesti Fleminginkadun ja Helsinginkadun runsaasta ravintolatarjonnasta putosi moni pois.
”Vedin rajan sellaisiin baareihin, joissa itse viihdyn ja tiputin tuntemattomammat pois.”
Peli aloitetaan joko linjoilta tai Alppilasta. Jokainen saa pelin alussa 20 euroa – summa on sangen sopiva, sillä eihän kellään Kalliossa oli ylimääräistä. Kalliokierroksessa edetään noppaa heittämällä. Pelinappulaksi soveltuu mikä tahansa taskun pohjalta löytyvä pienehkö esine, joka pysyy pelilaudalla. Tällä kertaa pelaajia edustivat muovinen sotilas, pieni kultainen (muovinen) kissariipus ja filtteri (käyttämätön). Baariin päästessään pelaaja saa kääntää ruudussa olevan merkin, kun on maksanut pankille kolme euroa. Taksillakin voi huristella, mutta se on tyyriimpää touhua, ajelu kustantaa kympin. Mikäli pelaaja löytää lompakon, hän tienaa 20 euroa. Jos kohdalle sattuu frendi, sekin tietää rahaa – ehkä. Frendi laittaa kanssapelaajat heittämään noppaa keskenään. Se pelaajista, jolle osuu pienin silmäluku, antaa kaverilleen kympin. Höh, sitä vartenhan frendit ovat! Jos pelaaja sattuisi olemaan täysin varaton, niin kymppi jää heittämättä. Mikäli pelaaja törmää spugeen, niin hän maksaa pankille kolme euroa. Jos taas merkissä paistaa nistin lärvi, niin se on huonompi juttu se: nisti vie kaikki pelaajan rahat. Mutta ei hätä ole tämän näköinen; pelaajalla on rahattomanakin mahdollisuus löytää jatkopullo. Pelaaja tarvitsee vähintään nelosen silmäluvun, jotta merkin voi kääntää.
Kalliokierroksessa on kolme erikoisbaaria: Stadin tähti eli Städäri, Tenkka ja Mäkikupla. Ensimmäisenä Städäriin ehtivä pelaaja löytää sieltä seuraa ja pelaa tuplasilmäluvuilla loppupelin. Äkkiseltään hyvä juttu loppukirin kannalta, mutta edusta saattaa koitua haitta maaliin pääsyssä, kun tasalukua odotellessa joutuu sahaamaan edestakaisin. Ensimmäinen Tenkan kävijä joutuu karaoken pauloihin. Mikäli Tenkasta löytyy joku hyviksistä, eli frendi, keppanapullo tai lompakko, niin pelaaja saa ylimääräisen heittovuoron. Jos kouraan sattuukin yksi pahiksista – nisti, spuge tai stumppi, niin pelaaja joutuu odottamaan ruudussa yhden heittovuoron. Mutta mikäs siinä on karaokea laulellessa!
”Ravintola Mäkikuplassa syöminen on vähän kuin panisi rahaa pankkiin”, toteaa Vihermäki.
”Joten jos sieltä löytyy hyvis, niin pelaaja tienaa 20 euroa. Pahis taas tarkoittaa pitkää jonoa, joten pelaaja menettää yhden heittovuoron.”
Mukavan käänteen peliin tekee se, että jatkopullon voi ryöstää itselleen pysähtymällä tasaluvulla samaan ruutuun kuin jatkopullon haltija. Ja voi veljet, pullo pöllittiin toistamiseen ja välillä hyvinkin rivakasti! Kieltämättä sieppasi, kun oli pullo hallussa kiitämässä kotia kohti, ja sen menettikin viime sekunneilla.
”Pelin säännöt elävät edelleen, eikä mikään ole kiveen kirjoitettu”, Vihermäki sanoo.
”Pääasia on, ettei pelaajien kesken tule riitaa…”
Paras peliporukka koostuu neljästä pelaajasta, toki joukkueitakin sallitaan. Peli kestää kymmenestä minuutista puoleentoista tuntiin, riippuen monista eri tekijöistä. Yhtä kaikki, aika kuluu nopeasti ja hauskaa on.
Kalliokierros maksaa 20 euroa ja sen voi ostaa TaiKin opiskelijajärjestön kevätmyyjäisistä 29. huhtikuuta Mediakeskus Lumesta, osoitteessa Hämeentie 135 C, 00560 Helsinki. Tämän jälkeen pelin voi hankkia ravintola Heinähatusta, Vaasankatu 23, 00500 Helsinki tai Bar Molotowista, Vaasankatu 29, 00500 Helsinki. Kalliokierros löytyy myös netistä osoitteesta www.facebook.com/kalliokierros, josta saa jatkuvasti päivitettyä lisäinfoa mm. pelin ennakkovarauksista ja tilanteista.