Kauko Röyhkä haaveilee oppipojasta tai mikäpä ettei –tytöstäkin. Mies lienee ryhtynyt kelaamaan moisia opettaessaan nuoria musiikintekoon.
Kauko kertoo sivuillaan olleensa juuri Seinäjoen ammattikorkeakoulussa 40-henkisen ryhmän mentorina. Aluksi tehtiin suomenkielinen teksti Led Zeppelinin Tangerineen. Lopulta muodostettiin ryhmiä tekemään omaa biisiä.
-Jos minulla olisi oppipoika tai -tyttö, jolle haluaisin opettaa kaiken minkä tiedän biisintekemisestä, ensimmäisinä kuukausina panisin hänet pelkästään kuuntelemaan hyvin tehtyä musiikkia ja analysoimaan sitä. Sitten soitettaisiin kitaraa – mahdollisimman yksinkertaisesti, yhtä tai kahta sointua, mutta niin, että se kuulostaisi hyvältä. (…)
-Sitten opettaisin, miten kirjoista varastetaan rivejä ja niiden pohjalta rakennetaan omia ajatuskulkuja. Oppilaan pitäisi olla lahjakas ja ahkera, hyvin intohimoinen suhteessa oppimiseen. Sitten kun hän ymmärtäisi, että KAIKKI on raaka-ainetta, ja olemassa olevan musiikin ja runon aineksia voi yhdistellä ja muunnella loputtomasti, hän on valmis aloittamaan oman juttunsa, Kauko haaveilee.
Mies miettii, että voisi jopa muuttaa oppilaansa kanssa pariksi vuodeksi Lapin metsäkämppään tai Itämeren saarelle.
-Minun ja oppilaani välillä ei saisi olla muuta kuin mahdollisimman korkeaan taiteelliseen päämäärään tähtäävä henkinen suhde.