Suomen Hyönteisseura on valinnut vuoden 2026 hyönteisen. Valinta on tehty nyt kolmatta vuotta peräkkäin.
Tämän vuoden hyönteiseksi valittu on suurikokoinen ja tumma heinäsirkka eli palosirkka. Se on taantunut Suomessa paahteisten elinympäristöjen häviämisen myötä.
Palosirkka elää kuivilla, avoimilla ja lämpimillä hiekka- ja soramailla. Sellaisia ovat esimerkiksi harjut, kedot ja muut paahteiset alueet.
– Palosirkka kertoo osaltaan avoimien paahdeympäristöjen tilasta. Kun nämä elinympäristöt katoavat tai kasvavat umpeen, häviävät myös niihin erikoistuneet lajit, kertoo hyönteisasiantuntija Sami Karjalainen Suomen Hyönteisseurasta.
Suurin uhka palosirkalle on elinympäristöjen umpeenkasvu. Lajille sopivia elinalueita ovat vähentäneet perinteisen maatalouden väheneminen, valoisien harjurinteiden muutokset ja avoimien hiekkamaiden sulkeutuminen.
Näin lajia voidaan auttaa
Palosirkkaesiintymät ovat myös pienentyneet ja eristyneet toisistaan muutosten myötä, jolloin ne ovat herkkiä häviämään. Lajia voidaan auttaa monin tavoin esimerkiksi säilyttämällä ja ennallistamalla avoimia paahdeympäristöjä.
Lajin auttamisella tarkoitetaan esimerkiksi pensaiden ja puuston raivaamista, hiekkapinnan pitämistä avoimena sekä tie- ja ratapenkereiden luonnon monimuotoisuutta huomioivaa hoitoa.
– Palosirkan suojelu hyödyttää kokonaisia eliöyhteisöjä. Samoilla paahdealueilla elää runsaasti harvinaisia hyönteisiä, kasveja ja muita selkärangattomia, joiden tulevaisuus riippuu avointen elinympäristöjen säilymisestä, kertoo Karjalainen.
Palosirkka on arvioitu Suomessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi (VU). Se kuuluu luonnonsuojelulain 77 §:n mukaisiin erityisesti suojeltaviin lajeihin, joiden tärkeiden esiintymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.
Tästä palosirkan tunnistaa
Palosirkka on helposti tunnistettavissa. Se on yksi Suomen suurimmista heinäsirkoista. Koiras on tummanharmaa tai lähes musta. Naaras taas on vaaleamman harmaanruskea ja selvästi kookkaampi.
Koiraan tunnistaa parhaiten hyppylennon aikana näkyvistä kirkkaan oranssinpunaisista takasiivistä. Niiden musta kärki muodostaa voimakkaan kontrastin. Väriä ei ole nähtävillä eläimen ollessa lepoasennossa ja kävellessä maassa.
Koiraasta kuuluu hyppylennon aikana voimakas ja rätisevä ääni. Naaraat hyppivät harvoin ja liikkuvat vain lyhyitä matkoja. Niilläkin on punaiset takasiivet, mutta niitä on koiraita vaikeampi havaita.
Palosirkkoja voi nähdä keskikesästä alkusyksyyn. Yksilöt aikuistuvat yleensä heinäkuun lopussa. Sen jälkeen niitä on helppo havaita elo-syyskuussa koiraiden hyppiessä rätisten. Myöhäisimpiä yksilöitä voi havaita joskus lämpimillä paikoilla jopa lokakuussa.
Nämä ovat perustelut vuoden hyönteisen valinnalle
Aiempien vuosien vuoden hyönteisiksi on valittu runsastunut herhiläinen ja uhanalainen vuorilaulukaskas.
– Painotamme valinnassa lajien uhanalaisuutta, harvinaisuutta tai ajankohtaisuutta. Tänä vuonna halusimme nostaa esiin palosirkan, joka monen muun lajin tapaan kärsii paahteisten paikkojen umpeenkasvusta ja häviämisestä, kertoo Suomen Hyönteisseuran sihteeri Jani Järvi.
Valinnoilla halutaan tuoda esiin Suomen hyönteismaailman monimuotoisuutta, ja kertoa myös hyönteislajistoa kohtaavista uhista.