Hyvät ihmiset. Hyvät suomalaiset. Hyvät somelaiset. Hyvät somesuomalaiset. Voitteko ymmärtää, että se mikä voi tuntua hyvältä idealta somessa voi tehdä teistä rikoksesta epäillyn. Oikeutta ei voi ottaa omiin käsiinsä, ei edes somessa.
Mennäänpä tämänpäiväiseen tarinaan. Netin suositussa ja isossa vanhempainryhmässä muuan äiti kirjoittaa näin:
”Tässä kohteliaasta opastuksesta ja lopulta molemmin puolisesta huutamisesta huolimatta herra ja rouva parkkeeraamassa lapsiparkkiin Vantaan Ikeassa. En tajua miten ne kehtaa ja viitsii, mekin käveltiin hevon kuusesta ahtaasta parkkipaikasta lasten kanssa. Sit nämä oman elämänsä sankarit muitta mutkitta vetää leveeseen paikkaan oven eteen.”
Mutta ei tässä vielä kaikki. Hän on julkaissut parkkeeraavasta aikuisesta parista kuvan kymmenien tuhansien silmäparien tietoisuuteen. Kasvot näkyvät. Auton rekisteritunnus näkyy.
Pariskunta esitetään epäedullisessa, ehkäpä jopa halventavassa yhteydessä, ja lain mukaan, vaikka he jonkin virheen olisivatkin tehneet, heistä ei voi julkaista tällaista yksityisyyttä loukkaavaa materiaalia netissä.
Mutta eipä tässä vielä kaikki. Tästähän syntyy keskustelua. Monetkin pitävät oikeutettuna tällaista ”häpeäpaalurangaistusta”, joka on toteutettu omin neuvoin.
Lopuksi joku selvittää auton rekisteritunnuksen, katsoo henkilön perusteella hänen omistamansa firman, sen liikevaihdon ja kirjoittaa:
”Viiteen vuoteen ei ole firma tuottanut kuin tappiota, mutta hei, Mersu pitää olla ja kusipääasenne.”
Näin toimii julkinen lynkkauskoneisto Suomessa. Seuraava kohde voit olla sinä.