Kielenvaihdos ja yritys kansainväliseen menestykseen ovat Indicalle oivallinen piristysruiske. Valtavaa uudistusta ei ole tapahtunut, eikä sitä välttämättä tarvittukaan. Englanti sopii suomen kieltä paremmin Indican unenomaisesti pauhaavaan musiikkiin ja fantasiahenkisiin sanoituksiin. Laulaja Jonsu ääntää sitä myös vakuuttavasti. Suomenkielisiltä albumeilta tutut biisit ovat saaneet käännöksinä uutta virtaa ja muutamat ihka uudet laulut soivat myös hienosti.
Tuomas Holopaisen tuotannossa bändi soi sopivan raskaasti ja mahtipontisesti mutta ei missään nimessä onneksi metallisesti. Klassisia elementtejä viljellään sekä Jonsun sävellyksissä että biisien sovituksissa. Indican musiikissa kuuluu entistä enemmän elokuvallisuus, ja se tukee tehokkaasti sanoitusten maailmaa. Ainoa pieni puute tulee kokonaisuuden hiturivoittoisuudesta. Alun reippaampien palojen jälkeen viihdytään turhan pitkiä pätkiä seesteisissä tunnelmissa. Straight & Arrow -kappaleen kepeää rokkausta kuullaan liian vähän.
Antti Ervasti