Popcap Gamesin Plants vs. Zombies aloitti kulkunsa jo vuosia sitten tornipuolustuspelinä. Ilmestyttyään lähestulkoon kaikille kuviteltaville alustoille, oli aika keksiä jotain uutta ja erilaista. Siksipä sarja loikkaakin viimeisimmän osansa myötä rohkeasti callofdutyjen ja battlefieldien kansoittamalle sotarintamalle.
Perusrakenteiltaan Plants vs. Zombies: Garden Warfare noudattelee hyvin vahvasti räiskinnöille tuttuja linjauksia. Pelaajat jaetaan likimain tasaveroisiin joukkueisiin ottamaan toisistaan mittaa yhteisille moninpeliareenoille. Se, mikä erottaa Garden Warfaren harmaasta räiskintämassasta, on hyvin epätavallinen värikylläisyys sekä omituisella tavalla vinksahtanut huumori. Välillä napit vastakkain päätyy katuporalla jyristelevä, rekkamiehen hymyä auliisti esittelevä zombi sekä iloisesti nauravainen, siemeniä sylkevä auringonkukka. Kentät sijoittuvat joskus villiin länteen, toisinaan taas värikkään lähiön takapihan puutarhoihin. Sotatantereella vastaan tulevat absurdit tilanteet sekä letkeydessään hulvaton ääniraita nostavat paatuneemmankin räiskintäpelaajan suupielet väkisin hymyyn. Myös kuvakulma poikkeaa valtavirrasta, sillä normaalin näkökulman sijaan kamera loikkaa hahmon selän taakse kolmanteen persoonaan.
Aloittelijat pääsevät toimintaan helposti mukaan taistelun ollessa pääpiirteittäin hyvin suoraviivaista. Sodankäynti on hyvä aloittaa pelimuodosta, jossa erikoiskyvyt ja tappiin kehitetyt hahmot loistavat poissaolollaan ja pelaajat päästetään ohjastamaan ainoastaan perustaistelijoita. Mukana on myös yhteistyöhön painottava Garden Ops -pelimuoto, jossa on tarkoitus yhteen hiileen puhaltamalla selvitä lukuisista alati vaikeutuvista vihollisaalloista. Positiivisena yllätyksenä kyseistä pelimuotoa voi tahkota myös jaetulta ruudulta saman television äärestä. Tappomatsien ja yhteistyömuotojen lisäksi valikoimissa on ruohonjuuritason näkemys alueiden ryöstämisestä sekä perinteisistä pommiotteluista. Pelimuodoissa ei siis mitään uutta auringon alla.
Kun taistelun tuoksinassa saa suoritettua tiettyjä haasteita, saa hahmoille avattua erikoiskykyjä. Peruskykyjen haaliminen on hoidettu nopeasti pois alta, mutta taisteluissa tienattuja krediittejä voi tuhlata myös tarrakaupassa. Tarjolla on monenmoista tavaraa uusista kyvyistä hahmon ulkonäköä kevyesti muokkaaviin tarvikkeisiin. Värikäs hahmorepertuaari vaihtelee räiskinnöille hyvin tavallisista perussoltuista lääkitsijöihin, tarkka-ampujiin ja tankkeihin. Hahmomallit poikkeavat toisistaan suuresti myös taistelukentällä. Kasvien tankkihahmona toimii jättimäinen lihansyöjäkasvi, kun taas zombien vastaavaan rooliin on noussut amerikkalaisia jalkapalloja aggressiivisesti räiskivä mörssäri. Kaikki hahmoluokat ovat saaneet Garden Warfarelle ominaisen kuorrutuksen ja jokainen löytäneekin valikoimasta nopeasti ne omat suosikkinsa.
Call of Dutyihin tottuneelle Garden Warfaren tempo voi alkuun vaikuttaa verkkaiselta. Hahmot köpöttelevät sotatantereella rauhallista tahtia ja ottelut kestävät helposti vartin verran. Rauhallisempi tahti sopii mainiosti puutarhojen perukoille, joten jopa räiskintöihin tottumaton voi löytää taistelun tuoksinasta myös sen hieman taktisemman puolen.
Vaikka Garden Warfare rullaakin viimeisimmästä Battlefieldistä tutulla Frostbite-pelimoottorilla, jää visuaalinen anti nykypeleihin tottuneelle laihaksi. Hahmomallit ovat yksinkertaisia ja efektit suoraan vanhalta konsolisukupolvelta. Myös Battlefieldistä tutut hajoilevat rakennukset ja hahmon silmiä häikäisevät valonsäteet loistavat tällä kertaa ainoastaan poissaolollaan. Kaikesta huolimatta pelin graafinen anti sopii yleiseen humoristiseen tunnelmaan kuin irtosormi elävän kuolleen silmäkuoppaan.
Kaikesta huolimatta Plants vs. Zombie: Garden Warfare on värikäs ja piristävä poikkeus tätä nykyä kovin harmaiksi käyneillä räiskintäpelimarkkinoilla. Myös kilpaileviin pelisarjoihin tottuneet sotaveteraanit löytänevät kasvien ja zombien vinksahtaneesta maailmasta ainakin hetkellistä viehätystä. Perheen junioreille peli voi toimia ensimmäisenä ponnahduslautana aikuisten ”pum pum -pelien” maailmaan.
Ikäraja: 7
Saatavilla: PlayStation 3, PlayStation 4 (testattu), Xbox 360, Xbox One, PC
Jaakko Herranen