Murdered: Soul Suspect käynnistyy päähahmo Ronan O’Connorin kannalta varsin tukalasta paikasta: poliisin hommia paiskova Ronan huomaa tippuvansa kolmannen kerroksen ikkunasta kohti asfalttia. Miehen surullinen kohtalo sinetöidään vielä lisäksi seitsemällä laukauksella rintaan. Näillä eväillä käynnistyy pitkä ja mutkikas matka kohti vapahdusta. Ronanin motiivina taivaan porttien kolkutteluun toimii kolmisen vuotta aiemmin kuollut vaimo. Päästäkseen rakkaansa luo täytyy Ronanin saada asiat päiväjärjestykseen elämän ja kuoleman limbossa.
Pelillisesti Murdered: Soul Suspect on varsin yksinkertaista ja kevyttä ongelmanratkontaa. Synkkä Salemin kaupunki on täynnä elämän ja kuoleman välimaastossa haahuilevia sieluja. Surullisten kohtaloiden taivaaseen pääsyä voi helpottaa selvittämällä näitä askarruttavat seikat oman kuolemansa suhteen. Rikospoliisina kunnostautunut Ronan osaa etsiä ympäristöstä johtolankoja, ja niiden analysoiminenkin sujuu jotakuinkin rutiinilla. Epäonnistuneista johtopäätöksistä ei suuresti rangaista, joten pelaaminen soljuu alati vaivatta eteenpäin.
Varsinaisia toimintakohtauksia ei ole. Paikoin Ronanin tielle saapuu mustissa vaeltelevia, ilkeästi kirkuvia demonilaumoja. Mikäli pelaaja onnistuu lähestymään vihulaisia takaapäin, voi nämä lähettää manan maille yksinkertaisella reaktiotestillä. Pääsääntöisesti myös piilottelu sinne tänne ripoteltujen sielujen sisällä onnistuu vaivatta. Ronan kykenee lisäksi näkemään riivatut seinien läpi, joten varsinaiset vaaranpaikat ovat jatkuvasti vähissä. Demonikohtaukset tekevät parhaansa säikytelläkseen pelaajaa, mutta niiden huoleton vaikeustaso, päähahmon kyvyt sekä vihulaisten ennalta määrätyt kulkureitit päästävät salapoliisimme todella helpolla. Välillä kulkureittejä peittävät keinotekoisesti sijoitellut, lattiasta kurottelevat sielut. Näiden lisäksi Ronanilla ei ole muita varsinaisia vaaranpaikkoja, vaan eteneminen on huoletonta alusta loppuun saakka. Pelialue koostuu pienen Salemin kaduista ja muutamasta eri rakennuksesta, joten eksymäänkään ei pääse.
Koska Ronan vaeltaa elämän ja kuoleman välimaastossa, on hänelle siunaantunut nippu kummituksille ominaisia kykyjä. Mies voi kävellä maallisten esteiden ja seinien läpi sekä valtaamaan elävien ihmisten sekä kissojen mieliä. Arvoituksiin liittyvien ihmisten mieliin voi pyrkiä ajoittain vaikuttamaan, mutta pääsääntöisesti itseään toistavien sivuhahmojen aatoksilla ei ole juonen kannalta suurta merkitystä. Ronanin avuksi ongelmia ratkomaan päätyy ironisesti nimetty, kuolleiden kanssa vastahakoisesti jutusteleva punk-meedio Joy. Pelaajan kontolle jätetään pelialueelle ripoteltujen kerättävien esineiden sekä muistojen etsiminen. Valitettavasti tarinat näiden takana eivät ole järin kiinnostavia eivätkä näin ollen kannusta koluamaan pelimaailmaa syrjäisintä nurkkaa myöten.
Ulkoasullisesti Murdered: Soul Suspect kipuaa niukalti paremman keskikastin puolelle. Tunnelmallisen synkässä Salemissa kuoleman läheisyys on alati aistittavissa. Silti yksitoikkoinen väriskaala olisi kaivannut paikoitellen myös pienenpientä vaihtelua. Lisäksi kokonaisuuteen jääneet selkeät bugit häiritsivät kokemusta ajoittain. Esimerkiksi pelin asetukset piti joka kerta käynnistäessä asettaa haluamikseen ja myös monet tutoriaaliin liittyvät opastukset vilahtelivat ruudulla vielä tarinan loppupuolella. Eivät bugit Murderedia kaada, mutta pienellä viilauksella Airtight Games olisi saanut vakuuttavampaa jälkeä aikaiseksi.
Näillä eväillä Murdered: Soul Suspect putoaa harmittavan helposti unohtuvaan keskikastiin. Pelin pariin palaa lähinnä sen vuoksi, että pelaaminen on pääsääntöisesti vaivatonta ja jotakuinkin toimivaa. Ainoat selkeät pluspisteensä Murdered ansaitsee juonensa tiimoilta, joka noitavainoineen ja murhaajineen jaksaa kiinnostaa vajaan 10-tuntisen tarinan loppuun saakka.
Ikäraja: 16
Saatavilla: PlayStation 3, PlayStation 4 (testattu), Xbox 360, Xbox One, PC
Jaakko Herranen