Itä-Suomen poliisin tietoon on tullut lukuisia tapauksia, joissa kansalaista on kiristetty tai yritetty kiristää uhkaamalla julkaista uhrin todellisia tai keksittyjä arkaluonteisia kuvia tai videoita sosiaalisen median alustoilla.
Tapauksissa yhteistä oli Snapchat-niminen palvelu, joissa uhrit olivat tutustuneet toiseen henkilöön keskustelujen kautta.
Myöhemmin oli vaihdettu alastonkuvia tai videoita ja sitten oli paljastunut, ettei kyseinen henkilö ollutkaan se tai ainakaan sellainen, joksi uhri oli häntä luullut. Tämän jälkeen oli alkanut rahan kiristys uhrilta. Parissa tapauksessa uhri maksoi kiristäjälle satoja euroja.
Poliisi muistuttaa, että somessa ja keskustelualustoilla et voi olla varma kenen kanssa olet oikeasti tekemisissä ja alastonkuvien tai -videoiden jakamisessa toiselle on aina omat riskinsä.
Hei äiti- ja hei isä -tyyppisiä huijausviestejä, joissa asianomistajat menettivät rahojaan, tuli Itä-Suomen poliisin tietoon viime viikolla kolme tapausta. Näissä huijatut rahasummat olivat 2 800 eurosta 11 000 euroon. Lisäksi yhdessä tapauksessa uhriin oli otettu yhteyttä keskustelualustalla työttömyyskassan nimissä ja pankkitunnukset luovutettuaan oli uhri menettänyt huijarille reilut 1 100 euroa.
Myös Osuuspankin nimissä esiintyen lähestyttiin yhtä uhria ja aiheutettiin merkittävää taloudellista vahinkoa, kun uhri kirjautui hänelle lähetetyssä viestissä olleen linkin kautta huijaussivustolle. Pankkitunnukset luovutettuaan uhri menetti yli 36 000 euroa.
Valepoliisit aktivoituivat myös viime viikolla, sillä poliisina esiintynyt huijari soitti eteläsavolaiselle pariskunnalle ja sai huijattua molemmilta heidän verkkopankkitunnuksensa. Molempien uhrien tileiltä lähti huijarille yhteensä noin 30 000 euroa.
Poliisi ei kysy koskaan keneltäkään tämän pankkitunnuksia missään tilanteessa. Mikäli poliisiksi esittäytyvä henkilö kyselee sinulta pankkitunnuksia, niin voit olla varma, että kyseessä on huijari. korostaa poliisi.
Myöskään pankit tai muut viranomaiset eivät kysele pankkitunnuksia keneltäkään puhelimessa, sähköposteilla, tekstiviesteillä tai sähköisillä keskustelualustoilla.
Poliisi vetoaa myös iäkkäiden omaisiin ja muihin tahoihin, jotka ovat ikäihmisten kanssa tekemisissä, että ilmiöstä keskusteltaisiin. Heitä olisi muistutettava siitä, että pankkikortteja tai niihin käyttöön liittyviä tietoja ei saa luovuttaa kenellekään. Ei vaikka pyytäjä sanoisikin olevansa poliisi.