Varmaan tiesitkin, että Suomen ainut ratsupoliisi toimii pääkaupungissa. Poliisihevosten kotitalli sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla. Ratsupoliisi on osa Helsingin poliisilaitosta. Tässä jutussa kerromme jotain mitä et välttämättä tiennyt.
Leikkimielisesti kaviokonstaapeleiksi nimettyjen poliisihevosen tehtävänä on valvoa, että kaikki sujuu kaupungilla rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä. Ratsupoliisit ovat tuttu näky kaupungilla etenkin kesäisin, mutta toiminta on ympärivuotista. Monesti kaviokonstaapeleita nähdään katukuvassa mielenosoituksissa, urheilutapahtumissa ja vaikkapa Linnan juhlien aikoihin. Myös edustaminen on ratsupoliisin arkea. Tehtäviä voi joskus olla myös muualla Suomessa, jonne hevoset tarvittaessa kuljetetaan.
Ratsupoliisi on perustettu vuonna 1882 ja se on vanhin toiminnassa oleva yksikkö. Nykyisin tallissa on kymmenen ratsua ja yhdeksän ratsupoliisina toimivaa konstaapelia.
Säännöllisiä harjoituksia
Varsinaisten poliisitehtävien lisäksi ratsupoliisit hevosineen harjoittelevat säännöllisesti. Koulutuskentällä saattaa liehua isoja lippuja tai soida torvi, kun hevoset harjoittelevat erilaisten tilanteiden ja kovien äänien kohtaamista. Myös joukkojenhallinta varusteineen on tavallinen koulutuksen aihe.
Poliisihevoset erottuvat joukosta suuren kokonsa ansiosta, joka on myös omiaan rauhoittamaan tilanteita väkijoukoissa. Kaviokonstaapelin tulisikin olla säkäkorkeudeltaan yli 170 senttimetriä. Yläilmoista myös ratsastavan konstaapelin on helppo tarkkailla ympäristöä.
Muita tärkeitä ominaisuuksia poliisihevoselle ovat rohkeus, rauhallisuus ja terveys. Koulutetut ratsut eivät hetkahda isommastakaan metelistä tai väkijoukon vilinästä. Niillä on poliisin mukaan pistämätön huumorintaju ja pilkettä silmäkulmassa. Erityisen kekseliäitä hevoset ovat silloin, kun on tilaisuus päästä tallille syömään.
Tätä et tiennyt
Monesti ihmiset hevosen nähdessään haluavat ottaa siitä kuvan. Se on ok. Hevosia ei kuitenkaan pääse silittelemään ja rapsuttelemaan. Syy on yksinkertainen. Ne ovat työtehtävissä.
Poliisihevosia oli vielä 1950-luvulla 45 kappaletta, joten melkoista pudotusta on tällä saralla nähty.
Poliisimiehet eivät itse osallistu hevosten hoitoon, toisin kuin esimerkiksi koirapoliisit. Koirat asuvat poliisiperheissä. Tallipalvelu on yksityistetty eli ostetaan erilliseltä yrittäjältä.
Poliisihevoset hankitaan vapailta markkinoilta eikä niitä oteta ennen kuin tarve uudelle tulee. Erityisiä vaatimuksia säkäkorkeuden lisäksi ei ole – paitsi että tulee olla ruuna ja rauhallinen perushevonen. Ikä saa olla viiden ja kymmenen vuoden välillä. Superhevosia ei haeta. Hevosten koulutus valmistaa poliisihevosen ammattiinsa.
Pääosin hepat saavat hyvää palautetta, paitsi kun ne kakkivat. Mitä sitten lannalle tapahtuu? Se jää maastoon, joten kannattaa katsoa eteensä. Ei poliisi sitä voi koirankakkapussiinkaan ottaa.
