Anne-niminen Facebookin käyttäjä siivoili kaappeja ja päätti tehdä hyvän työn löydettyään maalle muuttaneen lemmikkinsä ”jäämistönä” muonaa, josta päiväykset olivat vanhentuneet.
Esimerkiksi luut olivat kolmen vuoden takaisia. Anne päätti antaa ne tarvitseville.
Tästäpä riemu repesi. Vaikka moni oli halukas ottamaan tuotteet vastaan, muuan aikoi tehdä eläinsuojeluilmoituksen. Ei siis Annesta vaan hänestä, joka ottaisi lemmikkinsä ruoaksi nämä päiväysvanhat tuotteet.
Mikko-niminen viranomaisella uhkaaja voisi helposti kuulostaa mielensäpahoittajalta, mutta aiheesta viriääkin mielenkiintoinen puolesta-vastaan-keskustelu.
Vaikka parasta ennen -tuotteita voidaankin usein syödä (toisin kuin viimeinen käyttöpäivä -merkinnällä varustettuja) vielä päiväysmerkinnän jälkeen, ihminen tekee ratkaisun omasta puolestaan – mutta nyt hän tekee sen eläimen puolesta. Ja se voi siis olla Mikon mukaan eläinsuojelullinen asia.
-Koira on tarpeeksi fiksu päättääkseen itse mitä haluaa syödä. Vain ihminen tarvitsee pakkausmerkintöjä, ilmoittaa muuan kantanaan.
-Jeesus sentään. Nuo ovat kuivatavaraa, eli eivät mene miksikään, luultavasti vain ovat kuivuneet vähän lisää. Eihän riisi tai näkkileipäkään mene keittiön kaapissa huonoiksi. Järki käteen, vahvistaa toinen.
-Nyt järki käteen! Kyllä se koiran maha kuulkaas kestää oikein hyvin vähän pilaantunuttakin tavaraa. Koirat nuolee toistensa p*rseet ja syö ulkoa elukoiden jätöksiä. Meidän piski söi jopa kissan oksennukset lattialta ja kävi vauvan kakkavaipat nuolemassa puhtaaksi roskiksesta. Luonnossa koirille kelpaa jopa haaskat jos muuta ravintoa ei ole saatavilla. Joten lopettakaa jo tuo koirien inhimillistäminen. Koira ei ole mikään pikkulapsi.
Toistakin mieltä ollaan:
-Yksi meidän kissoistamme urheasti syö kaiken mitä annetaan, ja sitä sain katua, kun bakteeriperäinen ruokamyrkytys kävi ihan hiukan kalliiksi että sen henki saatiin pelastetuksi. Itse vegenä en tajunnut miten nopeasti liha voi pilaantua, mutta sen eläinlääkärinlaskun maksettuani opin olemaan. Antaisin olla…
-On pakko nyt kyllä todeta, ettei koira todellakaan aina tiedä mikä sille sopii. Esim suklaa, xylitoli ja rusinat ovat esimerkkejä koiralle myrkyllisistä tuotteista, joita hauva kuitenkin ihan mielellään mutustelisi. Samoin ainakin meidän koirat ovat joskus syöneet itsensä niin täyteen, että ovat oksentaneet.
Mitä mieltä sinä olet? Aihe päätyi Feissarimokat-sivustolle asti.