Lonkero on melkeinpä kansallisjuoma. Tiedäthän sen historian? Vaikka tiedätkin, niin kerromme sen, että saamme tälle jutulle pituutta ja toimittajalle palkan. Kas näin:
Lonkero, eli long drink, on suomalainen alkoholijuoma, joka kehitettiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisiin. Oy Alkoholiliike Ab (nykyinen Alko) tilasi Hartwallilta kaksi valmista juomasekoitusta helpottamaan ravintoloiden tarjoilua suuren turistimäärän aikana: Gin Long Drinkin (giniä ja greippilimonadia) ja Brandy Long Drinkin (brandyä ja Pommacia).
Alun perin juomia oli tarkoitus valmistaa vain olympialaisten ajan, mutta niiden saavuttama suosio johti tuotannon jatkamiseen. Ginipohjainen versio säilyi erityisen suosittuna, ja siitä tuli pysyvä osa suomalaista juomakulttuuria.
Nimitys ”lonkero” on suomalaisten puhekielinen muunnos englanninkielisestä termistä ”long drink”. Vaikka sana tarkoittaa suomeksi myös ”lonkeroa” (esimerkiksi mustekalan raajaa), juoman nimitys ei liity tähän merkitykseen.
Nykyisin lonkeroa valmistetaan sekä tislatusta alkoholista että käymisteitse. Suosituin maku on edelleen greippi, mutta markkinoilla on myös muita makuvaihtoehtoja, kuten karpalo, lime ja appelsiini.
Lonkeroa saa nyt pistää päällensä
Nyt lonkero yllättää. Eikä yksin. Se on yhdistänyt voimansa Finlaysonin kanssa.
Lonkeroon voi nyt myös pukeutua!
Tarjolla on mallisto, Original Long Drink, eli tuota tuttua sinivalkoraitaa, pyyhkeinä, kylpytakkeina ja vaikka minä: laudeliinoina, pussilakanoina.
Ei kai tässä auta muu kuin tutustua, tee se täällä.
Lue myös: Suomalaisten suosikkijuoma Lonkero muuttuu – pyhäinhäväistys vai ei?