Moni osa-aikatyön saava voi ajatella, että työn vastaanottaminen tarkoittaa samalla aktiivisen työnhaun päättymistä.
Näin ei kuitenkaan aina ole. Vuoden 2026 alusta työnhakuvelvollisuus koskee pääsääntöisesti samalla tavalla myös osa-aikatyössä käyviä kuin kokonaan työttömiä.
Jos osa-aikatyön palkkaa täydentää soviteltu ansiopäiväraha, työnhaku pitää yleensä pitää voimassa ja uusia työpaikkoja on haettava työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.
Useimmilla tämä tarkoittaa neljän työpaikan hakemista kuukaudessa.
Sama määrä ei kuitenkaan koske automaattisesti kaikkia. Jokaisen työnhakuvelvollisuus määritellään erikseen ja kirjataan työllistymissuunnitelmaan. Hakemusten määrää voidaan vähentää tai velvollisuus voidaan jättää kokonaan asettamatta esimerkiksi terveydellisistä syistä.
Jos määrätty työnhaku jää tekemättä ilman hyväksyttävää syytä, sillä voi olla vaikutusta ansiopäivärahan maksamiseen.
Asian ratkaisee työvoimaviranomainen. Se voi antaa laiminlyönnistä työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella työttömyyskassa joutuu toimimaan.
– Työttömyyskassa ei valvo työnhakuvelvollisuutta eikä päätä mahdollisista seuraamuksista. Jos työvoimaviranomainen toteaa laiminlyönnin, lausunto sitoo kassaa ansiopäivärahaa maksettaessa, Avoimen työttömyyskassan A-kassan hallintojohtaja Kaisa Tikka kertoo.
Osa-aikatyö koskee Suomessa suurta joukkoa ihmisiä. A-kassan tiedotteessa viitataan Tilastokeskuksen tietoihin, joiden mukaan lähes joka viides työllinen tekee osa-aikatyötä.
Lähes joka kolmas osa-aikatyötä tekevä palkansaaja haluaisi tehdä kokoaikatyötä.
Osa-aikatyötä tehdään esimerkiksi opiskelun tai terveydellisten syiden vuoksi, mutta monelle se on myös ainoa tarjolla oleva vaihtoehto. Soviteltu ansiopäiväraha täydentää tällöin osa-aikatyöstä saatavaa palkkaa.
Soviteltua ansiopäivärahaa saavan kannattaa siksi tarkistaa omasta työllistymissuunnitelmastaan, kuinka monta työpaikkaa hänen pitää hakea ja mitä työnhakuvelvollisuuksia hänelle on asetettu.