-Treenasin tänään kunnolla pakaroita, reisiä, nilkkoja ja varpaita, ja huomaan et oikeat varpaat on mennyt tooosi paljon taaksepäin. Ne ei liiku lähes ollenkaan ja sormin tunnustellen, en oikein tunne edes niiden jännittymistä, Heidi Foxell somettaa ja jatkaa:
-Ahdistaa, kun heti ajattelen, etten ole tehny tarpeeks ja kritiikin ääni huutaa mun päässä epäonnistujaksi. Sitten itteni ränttääminen alkaa: ”En oo treenannut riittävästi, tässäkö tää nyt oli, tähän astiko mun voimat vaan riitti, et sä ookkaa mikää sisukas muija”.
Kävelyä treenaava Hyvinkään poliisiammuskelun uhri Heidi Foxell joutui hiljattain päiväkausiksi osastolle, kun hänen munuaisaltaansa ei tyhjentynyt normaalisti ja se aiheutti tulehduksen.
Nyt Heidi kertookin siis huomanneensa, että sairaalassa makailu on tehnyt takapakkia hänen kuntoutumisprojektilleen. Se ahdistaa häntä.
Heidi toteaa olevansa usein sellainen, ettei hän ajattele kokonaisuutta, vaan tarttuu siihen ainoaan negatiiviseen asiaan.
-Tää nykytila on ihan perusteltavissa. Kaksi kehon tulehdusta alle kahden kuukauden sisään veisi kenen tahansa kropan heikkoon kuntoon. Saati sitte 8 vuotta tuolissa istuneen, joka ei oo heilutellut varpaita sitten vuoden 2014 kevään.
Heidi päättääkin laittaa sisupastillia poskeen.
