Katariina Souri on tehnyt somessa hyvin henkilökohtaisen paljastuksen.
Hän toteaa, että se saattaa yllättää monet.
-Kärsin yhdessä tekemisen puutteesta arjessa, jonka voi jakaa läheisten kanssa yhdessä. Suren sitä, että minulla on hyvin pieni suku ja kaikki asuvat etäällä, Katariina aloittaa.
Hänestä yksinäisyys ei johdu aina siitä etteikö ihmisellä olisi kavereita ja tuttuja joiden kanssa jutella ja tehdä kivoja asioita.
Sitten Kata pohtii laajasti ja isolla kammalla yksinäisyyttä jopa evoluutiobiologian valossa. Hän arvostelee myös järjestelmää ja yhteiskuntaa. Hänen mielestään ideologinen keskittämispolitikka on riistänyt kansalta ylisukupolviset tukiverkostot ja lajityypillisen elämän.
Kata korostaa ettei hän etsi parisuhdetta.
-Minulla ei ole romanttiseen suhteeseen enää tässä iässä tarvetta. Ideaalitilanne itselleni olisi sukuyhteisö, jonka ”laitamilla” saisin viettää paljon aikaa yksin, mutta olla silti osa yhteisöä ja yhdessä tekemistä.
Lue koko päivitys alta.