Porilaisen pojan äiti kirjoitti jokin aika sitten paikalliseen Facebook-ryhmään vihaisen viestin. Hän oli myös pettynyt ja surullinen.
Hänen poikansa mopo nimittäin oli hajotettu melkoisen perusteellisesti kerrostalon pihassa. Osia ei viety, mutta niitä löytyi äidin kirjoituksen mukaan sieltä täältä.
Mutta sitten tulivat hyvähenkiset porilaiset apuun. Äiti sai kirjoittaa onnellisena julkisuuteen:
-En olisi arvannut että tästä itkun ja raivonhuuruisesta purkauksestani olisi tapahtunut seuraavaa:
Ensin minulle lähetti ihana naisihminen viestin, kuinka pahoillaan hän oli tapahtuman vuoksi ja kysyi, voiko hän laittaa meille rahaa, että saisimme yrittää hommata joitain osia rikottujen tilalle. Tämä nainen laittoi hänelle tuntemattomalle ihmiselle 40 euroa pelkästään hyvää hyvyyttään tuntien epätoivoni. Josta olen niin kiitollinen, sillä hän avusti samalla seuraavaan tapahtumaan.
-Sitten tuli teksti mieheltä, jossa hän kertoi että heillä on samanlainen mopo ja hän kysyi pojaltaan mitä hän aikoo tehdä mopollaan. Mopo ei ollut enää hänellä käytössä ja mies kertoi pojalleen mitä oli tapahtunut, ja hänen poikansa oli myös käynyt katsomassa kuvat. Heitä alkoi harmittamaan meidän puolesta, mitä poikani mopolle oli tehty. Mies kysyi minulta, että jos he katsovat mopon kuntoon, niin he myisivät sen pilkkahintaan (mikä piti paikkansa, eli käytännössä voisi sanoa että vaikka siitä maksettiin, voisi silti sanoa että mopon sai ilmaiseksi.)
Äiti kitti ihmisiä Facebookissa:
-Haluan kiittää ihmisiä, jotka ymmärsi kuinka kova paikka tällanen voi olla, varsinkaan kun sitä rahaa ei ole korjata, kun tahallaan paskotaan toisen omaisuus. Suurin kiitos teille kaikille jotka ymmärsi suuren surun ja epätoivon jonka tämä asia meille tuotti ja te ihanat ihmiset jotka autoitte niin käsittämättömällä tavalla meitä. Itkin onnesta kun poikani tuli pihaan mopollaan ja veti kädet ilmaan ja tuuletti. (…) Kiitos että teidänlaisia ihmisiä on olemassa silloin, kun kun epätoivo ja usko ihmisiin alkaa karista. Muistakaa että hyviä ihmisiä on myös olemassa ja ihmiset osaa yllättää silloin kun sitä vähiten odotat…
