Suomalaisen Kilpi-sovelluksen perustaja, digihuijausten asiantuntija Arto Isokoski kertoo, että digitaalisten huijausten määrä on jatkuvasti kasvussa.
Kaiken lisäksi ne muuttuvat yhä kehittyneemmiksi esimerkiksi tekoälyn takia.
-Huijaukset ovat vaarallisia ja ne voivat aiheuttaa uhreilleen jopa mielenterveysongelmia. Henkilötietojen joutuminen huijareiden kynsiin johtaa usein isoihinkin taloudellisiin menetyksiin, Isokoski kertoo.
Hänen mukaansa tärkeintä huijatuksi tultaessa on toimia ripeästi, ottaa yhteyttä pankkiin, vaihtaa salasanat ja tehdä rikosilmoitus.
-Uhrit kokevat usein häpeän tunnetta. Se on kuitenkin turhaa, koska huijarit tässä roistoja ja väärintekijöitä ovat, Isokoski painottaa.
Suuri osa huijauksista ja petoksista tehdään nykypäivänä netissä ja tekstiviestien välityksellä eri variaatioin. Verkkorikollisuus on maailman nopeimmin kasvava rikollisuuden laji. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan suomalaiset menettivät viime vuonna yli 30 miljoonaa euroa verkkohuijausten vuoksi, mikä on 60 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta sitten.