Remember Me -toimintaseikkailusta tuttu Dontnod Entertainment astui vuoden alkupuolella Telltale Gamesin hallitsemalle reviirille aloittamalla oman Life Is Strange -episodipelisarjansa. Aikamatkailun ympärille nivoutuva juoni sekä pelin tarjoama omaperäinen tunnelma haalivatkin välittömästi taakseen vankan kannattajakunnan, minkä lisäksi pikkulinnut lurittelevat seikkailun olevan vuoden parhaiden julkaisujen joukossa. Life Is Strange Episode 5: Polarized vie Maxin ja Chloen viisiosaisen tarinan koukeroiseen päätökseensä.
Vaikka Maxin kommelluksia onkin seurattu jo neljän episodin verran, saa tarina kunnolla tuulta alleen vasta parissa viimeisessä osassa. Hidas etenemistahti sopii Arcadia Bayn seesteiseen ja arkiseen miljööseen mainiosti, mutta tarinapuolen rytmitystä olisi voinut miettiä hitusen enemmän. Chrysalis, Out of Time, Chaos Theory sekä Dark Room ovat jättäneet tarinavyyhtiinsä lukuisia roikkuvia langanpäitä, joten Dontnodilla on ollut täysi työ solmia pätkät yhteen sarjan päätösosassa.
Episode 5: Polarized jatkaa jälleen suoraan siitä mihin edellinen osa jäi. Kätevän ”tapahtui edellisissä osissa” -kertausosion jälkeen alkaa päätösosalle ominainen asioiden yhteen nitominen. Viimeinen osio vietetäänkin pääosin tarinankerronnan ehdoilla, eikä Maxia päästä ohjastamaan kuin parissa satunnaisessa kohtauksessa. Pelattavuudeltaan Life Is Strange lähestyy The Walking Deadin toisen kauden kaltaista tarinapainotteista kokemusta, kun varsinainen peli sysätään tylysti taka-alalle. Valitettavasti Maxin ja Chloen kohtalo ei kiinnosta yhtä paljon kuin Clementine-tyttösen selviytymistaistelu elävien kuolleiden kansoittamassa maailmassa.
Polarized liikahtelee neljän aiemman osan aurinkoisesta ja kepeästä fiiliksestä huomattavasti synkempiin tunnelmiin. Luonnonmullistusten kourissa rypevässä Arcadia Bayn satamakaupungissa ei soi enää raikas indiepop ja aiemmin nätisti paistellut aurinkokin on laskenut myrskyn tieltä horisonttiin. Loppupuolella syöksykierteen lailla synkkenevässä tunnelmassa lähennellään jopa kiusallisen paljon Twin Peaks-televisiosarjan atmosfäärejä. Kontrasti aiempiin osiin toimii jotakuinkin hyvin, mutta tästä huolimatta loppu tuntuu harmittavan väkinäiseltä. Vaikka tarina käynnistelikin neljän episodin ajan hitaahkosti, tuntuu että viimeiseen osaan on mahdutettu turhan paljon sisältöä.
Neljässä aiemmassa osassa tehtyihin päätöksiin viitataan matkan aikana säännöllisesti, mutta nämä jäävät nopeasti sivurooliin pelaajan huomatessa, että valinnoilla ei ole loppujen lopuksi ollut lainkaan painoarvoa suuremman tarinan kannalta. Varsin huteralla logiikalla ajassa ja paikassa sinkoileva tarina ei pysy kasassa kaivatulla tavalla, ja myös valintojen tekemiselle annetaan viimeisessä osassa vähemmän – jos ollenkaan – painoarvoa. Max loikkii aikajanalta toiselle todella ahkerasti, eikä sitä yhtä ja oikeaa tarinalinjaa meinaa enää löytyä. Lisäksi koko kauden taustalla väijynyt suuremman mittaluokan juoni kutistuu kahden viimeisen episodin aikana valitettavan tavanomaisiin sfääreihin. Se pakollinen loppuun sijoitettu päätöskin on monessa mielessä hyvin ennalta arvattava, vaikka pelaajaa ei luonnollisesti helpolla päästetäkään. Loppuvalinta on myös jokaiselle täysin sama riippumatta siitä kuinka on päätöksensä tehnyt aiemmin.
Dontnod on selkeästi pyrkinyt tuomaan ylistystä keränneen pelinsä debyyttikauden tyylikkääseen ja aiemmista osista poikkeavaan päätökseen. Valitettavasti tarinapainotteisessa pelissä juurikin se käsikirjoitus on nautittavan pelielämyksen edellytys. Life Is Strangessa tämä osa-alue kompuroi polvensa verille aivan loppumetreillä. Tästä huolimatta on toivottavaa, että Square Enix ei hylkää lupaavasti starttaillutta nimikettään.
Life Is Strange on laadukas, omaperäinen ja poikkeuksellisen tunnelmallinen kokonaisuus joka lässähtää harmittavalla tavalla loppua kohden. Mikäli tarinalle tulee hamaassa tulevaisuudessa jatkoa, saisi Dontnod palkata yhden tai useamman käsikirjoittajan lisää. Näillä eväillä Max ja Chloe jäävät muutaman askeleen päähän vuoden peli -titteleistä, vaikka enimmäkseen varsin nautittava pelikokemus onkin kyseessä.
Ikäraja: 16
Saatavilla: PlayStation 3, PlayStation 4, Xbox 360, Xbox One (testattu), Windows PC
Jaakko Herranen