Aki Palsanmäki pyörittää suomalaisille tv-katsojillekin varsin tuttua huutokauppaansa Hirvaskankaalla, Keski-Suomessa.
Firman nimi on Hirvaskankaan Kauppahuone Oy.
Firman liikevaihto on viime vuodet ollut laskusuhdanteinen. Kun ennen koronaa yritys paalutti kasaan 419 000 euron liikevaihdon, koronavuodet – aivan luonnollisesti – syöksivät luvut jyrkkään alakiitoon. Vuonna 2020 pulju kehitti enää 270 000 euron ja vuonna 2021 noin 191 000 euron liikevaihdon. Koronavuonna tulos syöksyi myös 15 000 euroa tappiolle.
Vuonna 2022 ja 2023 tilinpäätöstiedoissa onkin sitten liikevaihdon kohdalla pelkkää tyhjää.
Käytännössä Aki Palsanmäki on salannut liikevaihtotietonsa. Tulos näyttää tappiota: vuonna 2022 toiminta oli 31 000 euroa miinuksella, viime vuonna oltiin 21 000 euroa pakkasella.
Laki on muuttunut ja siksi Aki toimii näin
Firma on kuitenkin lähes velaton. Velkaa on muutama hassu tonni, kun omaa pääomaa ja jakokelpoisia rahoja löytyy noin 150 000 euron verran.
Mistä sitten on kyse siinä, että liikevaihto on salattu? Onko se edes laillista?
On.
Vuoden 2016 alusta tulivat voimaan uudistunut kirjanpitolainsäädäntö sekä kaksi asetusta tilinpäätöksen esittämistä varten. Mikro- ja pienyritykset ovat kirjanpitolain määrittelemät kaksi yrityskokoluokkaa ja niille on omat kokoluokan mukaan määräytyvät tilinpäätöksen esittämistavat.
Sekä mikro- että pienyritys voivat laatia tuloslaskelman, jossa yritys liikevaihdon sijaan esittää ensimmäisenä eränä liikevaihdon ja ostojen jäämän – bruttotuloksen.
Bruttotuloksesta lähtevän tuloslaskelman avulla esimerkiksi rahoittajat eivät voi laskea liikevaihtoon perustuvia tunnuslukuja vaan ne tarvitsevat tarkempaa tietoa.
Kaupparekisteriin annettavaksi ja julkaistavaksi raportiksi bruttotuloslähtöinen tuloslaskelma käy, ja yritys voi näin suojata liikevaihdon ja ostojen rakennetta ja suhdetta.