Poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen kertoo blogissaan, että perusmuotoisista (ei siis törkeistä) rattijuopumuksista jo yli 55 prosenttia – eli yli puolet – on nykyisin huumerattijuopumuksia.
Vielä 2010-luvun alussa alkoholin osuus kaikista rattijuopumuksista oli 83 prosenttia – nyt enää noin 57 prosenttia. Huume- ja sekakäyttötapaukset muodostavat yhdessä jo suuremman osuuden kuin alkoholitapaukset.
Törkeissä rattijuopumuksissa tilanne on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan: lähes 90 prosenttia tapauksista liittyy alkoholiin. Kyseessä on perinteinen, rakenteellinen ilmiö – pitkäaikainen alkoholin ongelmakäyttö, vahva humalatila.
Myös asuinpaikkakunnalla voi olla merkitystä siihen millainen rattijuoppo on kyseessä. Alkoholirattijuopumukset painottuvat maaseudulle ja taajaan asuttuihin kuntiin. Maaseudulla alkoholia käytetään eri kulttuurisessa kehyksessä, ja auto on harvaan asutuilla alueilla käytännössä välttämätön kulkuväline – toisinaan myös silloin, kun ei pitäisi ajaa, Rissanen kirjoittaa.
THL:n jätevesitutkimukset vahvistavat, että huumeita käytetään selvästi enemmän eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa, ja huumerattijuopumukset keskittyvät vastaavasti kaupunkeihin.
Asiat käyvät ilmi poliisihallituksen liikenneturvallisuuden vastuualueella poliisiylitarkastajana toimivan Pasi Rissasen blogista.