Linnan juhlat on Suomessa mediatapaus vuodesta toiseen.
Vuonna 2016 ohjelma teki katsojaennätyksen, kun keskikatsojamäärä oli 2,61 miljoonaa ja enimmillään katsojia oli yli 2,7 miljoonaa. Viime vuonna Ylen Linnan juhlat -lähetystä seurasi keskimäärin 2,36 miljoonaa katsojaa, ja lähetys tavoitti yhteensä 3,14 miljoonaa suomalaista.
Juhliin on mahtunut monenlaista. Lue alta esimerkiksi hurjimmat mokat – julkkikset ovat riehuneet ja kännänneet niin että poistamisia ja porttikieltoja on sadellut:
Lue myös: Tämä on Linnan juhlien hurjin häpeäpilkku koskaan!
Vuoden 1974 vastaanotto oli kuitenkin dramaattisuudessaan jotain ennen näkemätöntä. Vastaanotto itse asiassa peruttiin kokonaan. Syynä oli silloisen presidentin Urho Kaleva Kekkosen vain neljä päivää aiemmin saama suruviesti. Sylvi Kekkonen kuoli 2.12.1974.
Urkki peruutti Linnan juhlat myös seitsemän vuotta myöhemmin
Linnan juhlat peruttiin myös seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 1981. Tuolloin vastaanottoa ei järjestetty presidentti Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Itse asiassa otsikon väite on hieman väärä; ei Urho Kekkonen juhlia peruuttanut, vaan sen teki virkakoneisto hänen sijastaan. Kekkonen oli jo sairas, ja hän jätti presidentin viran seuraavana vuonna.
Vuonna 1981 Linnan juhlia ei siis järjestetty, mutta itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin kuitenkin Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä oli pääministerin sijainen.
Lue myös: Linnan juhlien jatkojen t*ssikohun toinen osapuoli kommentoi vihdoin!
Vuonna 1919 presidentinlinnassa järjestettiin ihkaensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto, mutta se tapahtui iltapäivätilaisuutena, joka kesti tunnin. Ensimmäiset Linnan Juhlat iltatanssiaisineen järjestettiin vuonna 1922.
Vuosina 1923-24 palattiin iltapäivävastaanottoon, mutta vuodesta 1925 on juhlittu tanssiaisia aamun pikkutunneille asti. Vuonna 1925 kutsuttuina oli jo 1600 juhlavierasta, tilaisuus sisälsi kättelyosuuden, ja suurin piirtein tällaisena juhlat ovat jatkuneet näihin päiviin.
Kun pressan synttärit menivät edelle
Linnan juhlien historiaan mahtuu myös eräs outous.
Vuonna 1931 itsenäisyyspäivän juhlia ei järjestetty, sillä presidenttinä toiminut P. E. Svinhufvud täytti 70 vuotta. Pressan synttärit olivat 15. joulukuuta, joten niitä juhlittiin, eikä itsenäisyyttä.
Lievästi hullua, ja näille ei voi tänä päivänä kuin hymähdellä, suorastaan nauraa.
Lue myös: Kansa raivostui Linnan juhlista – presidentti Stubbin linjaus pökerrytti monia
Toimittajat päästettiin linnaan vuonna 1949. Tuolloin Ylen miestoimittaja pahoitteli, ettei pysty kuvaamaan naisten asusteita muutoin kuin toteamalla, että useimmilla on toinen olkapää paljaana.
-Minun on pyydettävä anteeksi niiltä kuulijoilta, jotka ehkä odottavat jonkinlaista naisten pukujen kuvausta. Siihen minä en todellakaan pysty, hän totesi.
Linnan juhlat televisioitiin vuonna 1957 ensimmäistä kertaa, mutta lähetys oli nauhoitettu. Suoraan lähetykseen siirryttiin vuonna 1967. Tuolloinkaan tanssimista ei vielä näytetty. Myös 1968 juhlat lähetettiin, mutta sitten niihin tuli 11 vuoden tauko.
Lähteenä Turun yliopisto, Wikipedia, Ensyklopedia