Terveystalon unilääkäri Eevert Partinen on kertonut, että uniapneaan liittyy harhaluuloja, jotka elävät kansan keskuudessa sitkeästi.
Tässä niistä viisi.
Uniapnean kanssa pärjää ilman hoitoa
”Hoitamattomana uniapnea laskee elämänlaatua tuntuvasti. Verenpaine-, kolesteroli- ja verensokeriarvot ovat uniapneaa sairastavilla usein koholla, mikä nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Moni uniapneaa sairastava kärsii lisäksi ärtyneisyydestä, masennus- ja muistioireista sekä keskittymiskyvyn laskusta. Miehillä voi esiintyä jopa impotenssia.”
Uniapnean ainut hoitomuoto on ikävä ja hankala maski
”Jos potilaalla on ylimääräisiä kiloja, ensisijainen hoitomuoto on painonpudotus. Lievissä tapauksissa voidaan yrittää hoitaa myös erityisillä hammaskiskoilla. Lapsilla uniapneaa hoidetaan tyypillisesti leikkaamalla kita- ja nielurisat. Tietyissä leukojen rakenteellisissa ongelmissa käytetään leukoja muovaavia leikkaushoitoja, jotka ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Erittäin vaikeahoitoisissa uniapneatapauksissa on myös käytetty uutta hoitoa, joka stimuloi kielen lihaksia hengityksen tahdissa. Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa sairastavat hyötyvät eniten kasvoille asetettavasta CPAP-maskista, jonka kanssa nukkumiseen tottuu nopeasti.”
Uniapneapotilas kuorsaa
”Öinen kuorsaus ja uupumus päiväsaikaan ovat uniapnean selvimpiä oireita, ei kuitenkaan aina. Siihen ei välttämättä liity myöskään hengityskatkoksia. Osalla hengitys on vain liian pinnallista, jolloin elimistö ei saa tarpeeksi happea ja unen laatu huononee.”
Vain lihavien tauti
”Yleisin sairaus on 40–65-vuotialla, ja ylipaino on yksi taudille altistava tekijä. Sairaus ei kuitenkaan katso ikää tai elopainoa: sitä voi esiintyä myös normaalipainoisilla ja nuorilla. Uniapneaa voi sairastaa jopa lapset.”
Väsymykselle ei mahda mitään
”Pitkään jatkunut väsymys kannattaa aina tutkituttaa. Uniapneaa sairastavalla elimistö ajautuu hengityskatkosten takia kovaan stressitilaan, jolloin uni muuttuu kevyemmäksi eikä siksi virkistä.”
